Azores, Sao Miguel

Aloin viikonloppuna haaveilla uudesta ratsastusretkestä. Keväällä 2011 olin viikon ratsastusmatkalla Sao Miguelillä,  Azoreilla,  Via Hippon järjestämällä matkalla.

Yllä olevissa kuvissa näkyy Quinta da Tercan ratsutila, jonka omistavat ruotsalaiset Christina ja Claude de Laval. Yleensä Azoreilta ulkomaalaiset eivät voi ostaa maata tai kiinteistöä. De Lavalit olivat kuitenkin onnekkaita, sillä he tunsivat oikeita ihmisiä Sao Miguelillä ja onnistuivat ostamaan Quinta da Tercan tilan itselleen. Christina ja Claude pelastivat surkeissa oloissa eläviä hevosia ja antoivat hevosille uuden elämän. Tilalla on upeita hevosia, kolme kissaa ja kolme koiraa. Minulle se oli paratiisi kaikkien ihanien eläinten ja omistajiensa vuoksi. Viikon aikana paino nousi kolme kiloa, sillä Christina oli upea kokki ja pöytä notkui ruoka-aikaan aivan uskomattoman ihania herkkuja.

Ihan helpolla ei tilallla päässyt. Ensimmäisenä iltana 20- vuotias ruotsalainen tyttö tarkisti, miten hyviä ratsastajia olimme. Tunti vaihdellen ravia ja laukkaa, pohkeenväistöä ja taivutuksia. Muistan vieläkin, miten uupunut olin.  Ensimmäisenä iltana rankan ratsastuksen jälkeen kirjoitin Facebookin: Nyt ennen illallista kuuntelen huoneeni ulkopuolelta kantautuvia ääniä: linnut laulaa, koirat haukkuu ja koska ollaan katolilaisessa maassa kirkonkellot (heleät) soi tunnin välein.

Sao Migulein pääkaupuki on Ponta Delgada, kaunis merenranta kaupunki. Facebookista kopsattua: Tänään ollut rauhallinen päivä! Aamulla tutustuminen saaren pääkaupunkiin Ponta Delgadaan. Kuvauksellinen pieni kaupunki. Iltapäivällä alkoi sataa vettä ja näköjään sade tarkoittaa lähes tulvaa eli jos sataa, niin sataa kunnolla. Tunnin ratsastustunti ruotsalaisen Andrean johdolla. Nyt on korjattu istunta, käyty läpi avut ja sitten tehty laukaten isoja ja pieniä ympyröitä, jopa laukkapiruetti!

Matkan aikana ratsastimme lähes joka päivä. Ensimmäisenä päivänä otettiin luulot pois ja taivallettiin 34 kilometriä, jonka taittamiseen meni koko päivä. Toinen kokopäivän  ratsastusretki tehtiin Cete Cicadesin maastossa eli tulivuoren kraaterissa, jossa on kaksi järveä: sininen ja vihreä. Järvet ovat syntyneet kuninkaaan tyttären ja maatalon pojan kyynelistä, kun kuningas kielsi tyttöä naimasta tavallista taapertajaa. Tytöllä oli siniset ja pojalla vihreät silmät.

Cete Cidades
Cete Cidades

Mielenkiintoinen yksityiskohta, jonka Claude kertoi: Azoreilla on viisi erilaista mikroilmastoa ja saaren etelä- ja pohjoisosa eroavat huomattavasti toisistaan.  Tulivuorten kraatereissa on upeita järviä ja tulivuorten rinteet ovat rehevän vihreitä. Matkan aikana teimme kolme retkeä: valasretki (delfiinit), Ponta Delgadaan tutustumisen sekä Terra Norstran, Lagoa do Fogo ja Furnasin kiertoajelu.  Alla olevat kuvat ovat kiertoajelulta.

Aivan mahtava retki ja nyt haikalen sitten uuden reissun perään!

Reea ja vasen tassu

Tassuhistoriaa:

10 vko vanhana Reea mursi sääriluunsa ja kulki kipsi vasemmassa jalassaan neljä viikkoa.

Reea1
Murtuma jätti tassuun muiston ja Reea kulkee nykyään vasen takatassu vinossa. Lääkärin mukaan tassu on polvesta toista jalkaa löysempi. Ilmeisesti nivelsiteet ovat löystyneet ja Reea on kipsin seurauksena oppinut myös kävelemään väärällä tavalla. No pari kuukautta sitten Reea hyppäsi pöydältä tasolle ja kuinka ollakaan loukkasi taas vasemman tassunsa. Onneksi tassu vain venähti ja tapahtumasta selvittiin säikähdyksellä, levolla ja särkylääkkeellä.

Eilen ajelin pitkästä aikaa nuorimman tyttäreni ja Reean kanssa Inkooseen. Käytiin tarkistamassa, että huvilalla on kaikki OK. Jätin Reean hetkeksi ulos, sillä sisäkissallekin tekee hyvää olla välillä ulkona. Reea oli kuitenkin sitä mieltä, että ulkona on tylsää ja halusi sisään. Sisällä se touhuili normaaliin tapaan enkä huomannut Reeassa mitään omituista, kunnes illalla kotona vannhempi tyttäreni ihmetteli, miksi Reea on niin angsti. Ajattelin, että se oli väsynyt automatkasta enkä kiinnittänyt siihen sen ihmeemmin huomiota.

Tämän päivän Reea vietti kaapissa nukkuen, mikä on sille epätyypillistä. Yleensä se syöksyy lelu suussaan paikasta toiseen ja pyytää meitä leikkimään kanssaan. Iltapäivällä vanhin tyttäreni ihmetteli taas mikä Reea vaivaa, kun se oli edelleen vaisu ja piti häntää koipiensa välissä. Ja silloin huomasimme, että yhdestä varpaasta vasemmassa takatassussa oli nahka pois.

kuva 1 (4)

Reealla oli ilmiselvästi kipuja, mutta onneksi särkylääkettä oli kaapissa. Käväisin apteeksissa ja nyt tassussa on Bepanthenia ja se on laitettu siteeseen.