Kohuttu italialainen taitelija

Amedeo Modigiliano eli lyhyen, mutta sitäkin värikkäämmän elämän

Amedeo Modigliani oli kohuttu italialainen taitelija, joka syntyi 1884 Italiassa ja kuoli 1920 Nizzassa. Vain 35-vuotiaana kuollut taitelija eli traagisen elämän: hän sairasteli paljon, käytti päihteitä ja huumeita, näki nälkää. Modigliano muutti vuonna 1906 Pariisiin ja tutustui paikalliseen taitelijayhteisöön, joka Ateneumissa oli mainiosti tuotu esiin heti näyttelyn alussa (alla oleva kuva).

Modigliano oli charmikas, komea, kiharapäinen mies, joka erottui olemuksellaan Pariisin taitelijapiireissä. Taitelijan traaginen elämä on usein sivuuttanut hänen kiinnostavan taiteellisen tuotantonsa, johon Ateneumin näyttelyssä on nyt mahdollisuus tutustua.


Omakuva, Pierrot.  Jos ei tietäisi kuvan esittävän taitelijaa, voisi hyvin kuvitella siinä olevan naisen. Modigliano kuvasikin ihmisten kasvoja sukupuolettomasti. Tauluja katsoessani yhdistin Amedeon ihmiskasvot Helena Scherfbeckiin, joka omissa teoksissaan kuvasi ihmistä samalla tavalla kuin Amedeo. Omakuvaa kuvatessani sain Ateneumin järjestysmiehen niskaani, sillä en ollut huomannut kuvauskieltoa osassa tauluista. Syy siihen, miksi taulua ei saanut kuvata jäi minulle epäselväksi. No, tässä tämä kuva nyt kuitenkin on.

Modigliani rakasti naisvartaloa ja maalasi useita sensuelleja muotokuvia alastomista naisista. Vuonna 1916 hän tutustui Jeanne Hebuterneen, josta tuli Modiglianon tunnetuin naismalli ja hänen lapsensa äiti.


Nainen sinisessä mekossa, istuu (1917-1919)


Äitiys (1919). Pari sai tyttölapsen vuoden 1918 loppupuolella. Kuvassa ilmeisesti parin yhteinen lapsi äitinsä kanssa.

Taitelija kuoli Nizzassa pennittömänä ja hän onnistui pitämään elinaikanaan vain yhden kohun saatteleman näyttelyn. Jeanne oli yhdeksännellä kuulla raskaana, kun Amedeo Modiglianin terveydentila heikkeni ja hän joutui Nizzassa sairaalaan, jossa vaipui koomaan ja kuoli. Jeanne ei kestänyt Amedeon kuolemaa, vaan heittäytyi seuraavana päivänä kotinsa ikkunasta kadulle ja kuoli. Heidät haudattiin ensin eri hautausmaille, mutta vuonna 1930 Jeanne haudattiin sukulaistensa luvalla samaan hautaan Modiglianon kanssa.


Oletko nähnyt Modiglianosta kertovan näyttelyn? Mitä mieltä olit siitä?

Arrival – kertomus kohtaamisesta

Erilainen scifi-elokuva, ehdottomasti katsomisen arvoinen

Olin pari viikkoa sitten menossa elokuviin katsomaan suosikkinäyttelijäni, David Camberbatcin, Doctor Strangea. Kauhealla kiireellä lähdin ajamaan kohti Helsinkiä. Matkalla oli raitiovaunu kolaroinut henkilöauton kanssa Sokoksen kulmalla ja liikenne oli puuroutunut. Elokuvan alkamisaika läheni ja mietinkin jo, että saas nähdä ehdimmekö ajoissa paikalle. Parkkipaikka löytyi onneksi Krunikan kulmilta ja rivakasta vauhtia käveltyämme saavuimme lippuautomaatille. Elokuvien listalla ei kuitenkaaan ollut Doctor Strangea. Olimme väärässä elokuvateatterissa ja aikaa elokuvateatterin vaihtamiseen ei ollut.

Kinopalatsissa ei mennyt mitään mielenkiintoista. Tosin 10 minuutin kuluttua olisi alkanut mysteerielokuva. Ei mitään mainintaa mikä elokuva voisi olla, mutta järkeilin ettei se ainakaan kauhua ole. No, sinne siis.

Kuinka ollakaan, mysteerielokuva oli Arrival, scifi-elokuva avaruusolioiden saapumisesta maapallolle.


Amy Adams on Arrival-elokuvan päähenkilö. (KUVA: JAN THIJS)

En liiemmin pidä scifistä, mutta tämä ei ollutkaan perinteinen scifi-elokuva. Se kertoi perheenäidistä, lapsesta, kuolemasta, erosta, kielitieteilijästä ja tietysti avaruusolentojen tapaamisesta. Rohkeudesta kohdata tuntematon ja pelottomuudesta ottaa askel, joka esti maailmansodan syttymisen. Mutta ennen kaikkea se oli henkilötarina ihmisestä, jolla oli kyky ja tunteet.

Huomasin aamulla Hesarista, että tänään on elokuvan ensi-ilta. Kannattaa mennä katsomaan, tarina oli mielenkiintoinen ja  jäi mietityttämään minua pitkäksi aikaa.

Jos haluat katsoa trailerin, ohessa LINKKI elokuvaan.