Torronsuon kansallispuistossa

Aamupäivä Torronsuon kansallispuistossa oli kuvaamisen ja luonnossa liikkumisen kannalta antoisa. Saimme nauttia niittykirvisen liverryksestä ja upeasta keväisestä päivästä Etelä-Suomen paksuturpeisimmalla suolla.

Torronsuo on yksi kansallispuistoistamme ja sijaitsee Tammelassa noin 100 kilometrin päässä Espoosta. Torronsuo perustettiin vuonna 1990 ja se on pinta-alaltaan 30 km2. Pituutta suolla on 12 kilometriä eli se on yksi Etelä-Suomen suurimmista keidassoista.

Ojasta allikkoon

Oletko joskus joutunut ojasta allikkoon? Entä tunnetko kermin ja kuljun?

Yllä olevat termit liittyvät, kuinkas ollakaan, suohon. Torronsuo on kohosuo, joka muodostuu kuivemmista kermeistä, kosteammista kuljuista ja avovesipintaisista allikoista.

Torronsuon kansallispuisto Tammela
Avovesipintaiset allikot läikittävät Torronsuota
Torronsuon kansallispuisto Tammela
Kermi on suolla oleva kuivempi alue
Torronsuon kansallispuisto Tammela
Ja lopuksi kulju, joka on kermin ja allikon välimaastoa

Torronsuon näkee Kiljamon tornista

Torronsuolle löytää helposti valtatie 2:lta olevien opasteiden avulla. Valtatieltä 2 käännytään Somerontielle (282). Somerontien varrella keskellä Torronsuota on Kiljamon pysäköintipaikka. Kiljamon P-paikka on alueen ainut pysäköintipaikka, jolta on noin 300 metrin pituinen matka Kiljamon näkötorniin.

Kiljamon näkötorni on todella korkea ja sieltä näkee esteettömästi koko laajan Torronsuon alueen. Näköala on huikaiseva. Sovimme mr H:n kanssa, että tulemme Torronsuolle uudelleen jonakin aurinkoisena ja viileänä syksyisenä aamuna. Silloin on hyvä mahdollisuus sumuiseen värikylläiseen näköalaan.

Torronsuon kansallispuisto Tammela

Aamulla tuuli ja tornin ympärillä olevat kuuset huojuivat tuulen mukana edestakaisin. Korkean kuusen latvasta bongasin niittykirvisen, joka liversi erittäin kaunista lauluaan (kuuntele niittykirvisen laulua).

Torronsuon kansallispuisto Tammela, niittykirvinen

Pitkospuita pitkin louhokselle

Kiljamon näkötornin ja tulentekopaikan välistä lähtee noin 3 km:n mittainen reitti Härksaaren vanhalle louhokselle. Vanhasta Härksaaren avolouhoksesta on aikoinaan louhittu mm. maasälpää ja kvartsia.

Olimme Torronsuolla pääsiäisen jälkeen eli huhtikuun viimeisellä viikolla. Koska ilma oli lämmin metsätien varrella kasvoi sinivuokkoja laajoina mättäinä. Ensimmäiset kukkakuvat tuli kuvattua tänä vuonna Torronsuolla.

Sinivuokko
Sinivuokko

Suo-osuuden pitkospuilta voi ihailla Torronsuon avaria maisemia. Pitkospuut olivat melko huonossa kunnossa, mutta reitin varrella olleista varoituskylteistä huolimatta niillä pääsi hyvin kulkemaan. Paikka paikoin pitkospuut olivat tosin todella huonossa kunnossa.

Torronsuon kansallispuisto Tammela
Torronsuon kansallispuisto Tammela

Juuri ennen louhosta käännyimme takaisin Kiljamon suuntaan. Käveleminen kamerareppu selässä on sen verran raskasta, että alkoi väsyttää ja juomat oli juotu. Pikkasen harmittaa, että louhos jäi näkemättä. Ensi kerralla sitten louhokselle saakka.

Torronsuon lintuja

Torronsuolla elää kurkia, mutta niitä ei yleensä suolla näe. Luin netistä, että kurjet elävät Torronsuon pohjoisosassa sijaitsevalla Talpianjärvellä. Kuulimme yhden kurjen huutelevan matkalla läheiselle lintujärvelle, mutta tällä reissulla ei muuten tavattu yhtään kurkea.

Ruskosuohaukka
Ruskosuohaukka naaras

Suolla kävellessäni kiinnitin huomioni mustaan melko isoon lintuun, jota hätisti todella ärhäkäs töyhtöhyyppä. Tähtäsin kuukkelikanuunani kohden lintuja ja kotona huomasin, että olin kuvannut ruskosuohaukan!

Ruskosuohaukka on muuttolintu, joka saapuu Suomeen huhtikuussa. Ruskosuohaukka naaraan erottaa koiraasta höyhenpuvun värityksen perusteella: Koiras on vaalean ruskeankirjava ja sen siiven kärjet ovat mustat, naaras on yksivärisen tummanruskea, vain päälaki ja kurkku ovat kellanvalkeat. Ruskosuohaukka on Euroopan unionin lintudirektiivin mukaan suojeltava laji.

Lisäksi seurasimme pitkään niittykirvisen puuhailua. Niittykirvisellä oli pesä läheisessä ruovikossa ja säännöllisin väliajoin se nousi taivaalle lentoon palaten taas hetken kuluttua takaisin pesälleen.

Niittykirvinen
Niittykirvinen

Löydätkö muuten niittykirvisen alla olevasta kuvasta? Kuukkelikanuunalla ei parempaa kuvaa saa, paitsi jos lintu on jossakin todella lähellä :)

Niittykirvinen

Torronsuo on monipuolinen kansallispuisto. Talvella siellä on yli 30 kilometriä hiihtolatuja, kesällä lintuja ja syksyllä karpaloita. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen, kuten myös Nuuksion kansallispuisto Espoossa.

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille!

Minna 😊

Mitä voi tehdä Kainuussa?

Mitä voi tehdä Kainuussa, jos ei pääse luontoon. Lumi oli sulanut Vuokatista, mutta ei kuitenkaan kokonaan kansallispuistoista. Ei päässyt hiihtämään eikä kansallispuistoihin kävelemään. Tylsää oli ja muutaman päivän jälkeen ajoimme kotiin.

Mitä voi tehdä Kainuussa, jos ei pääse luontoon. Lumi oli sulanut Vuokatista, mutta ei kuitenkaan kokonaan kansallispuistoista. Ei päässyt hiihtämään eikä kansallispuistoihin kävelemään. ARGGHHH…

Mitä muuta voi tehdä Kainuussa, kun hiihtäminen ja luonnossa vaeltaminen on suljettu pois eikä golf-kausi ollut vielä avattu. No ajella ympäriinsä ja etsiä mielenkiintoista nähtävää. Niinpä Kajaani ja Jormua tuli nähtyä Hepokönkään lisäksi. Muuta sitten ei nähtykään, sillä lähdimme kolmantena aamuna ajamaan kotia kohden. Syy kotiin lähtöön oli se, että en päässyt lomafiilikseen Kainuussa, ahdisti ja halusin takaisin Etelä-Suomeen.

Jos mietit mitä voi tehdä Kainuussa, käy Kajaanissa

En ole aikaisemmin käynyt Kainuussa enkä liioin Kajaanissa, joten päätimme sateisena pääsiäispäivän aamuna lähteä käymään siellä. Vuokatista on vähän alle 30 km Kajaaniin, joten sinne ajaa puolessa tunnissa.

Mitä voi tehdä Kainuussa? Kajaanin kaupunki

Bongasin Kajaanin keskustassa funkkis-kerrostalojen rivistön ja kiinnostuin Kajaanin historiasta. Kajaanin kaupunki perustettiin jo 1651. Kajaani on Suomen vanhimpia sisämaakaupunkeja ja Pohjois-Suomen ensimmäisiä kaupunkeja.

Kajaanissa asuu 37 000 ihmistä eli se on suurin piirtein Lohjan kokoinen. En asu Lohjalla, mutta rakennan sinne huvilaa ja tämän vuoksi vertaan pienempiä kaupunkeja Lohjaan.

Mitä voi tehdä Kainuussa? Kajaanin kaupunki

Keskustan kaupunkikuva alkoi muuttua 1930-luvulla funkisliike-rakennusten myötä. Toisen maailmansodan aikana kaupungissa useat rakennukset kuitenkin tuhoutuivat ja toisen maailmansodan jälkeen Kauppakadun alue rakennettiin uudelleen.

Ensimmäisessä vaiheessa rakentui kadun pohjoispuoli. Yleisilmeen loi Eino Pitkänen. Uusien liiketalojen rakentaminen merkitsi myös Kauppakadun levenemistä.

Mitä voi tehdä Kainuussa? Kajaanin kaupunki

Kun Kajaani on nähty, mitä muuta voi tehdä Kainuussa?

Vuokatin lähellä sijaitsevassa Jormuassa oli lintuhavaintoja raportoivassa Tiirassa olleiden havaintojen mukaan nähty pöllöjä ja paljon muitakin lintuja. Päivällä pöllöt eivät liiku, mutta olin utelias näkemään paikan. Ajoimme sinne paluumatkalla Hepokönkäältä, se on noin 20 kilometrin päässä Vuokatista.

Väijyä silmällä pidettäviä kuoveja

Luontoportin mukaan kuovi on vähentynyt Etelä-Suomessa ja Euroopassa se on silmällä pidettävä laji! Kainuussa sitä vastoin bongasin enemmän kuoveja kuin koskaan aikaisemmin olen niitä nähnyt. Onkohan kuovi saanut nimensä siitä, että se huutaa ihan selvästi kuooovi, kuooovi.

Kuovi on vaikesti kuvattava, sillä se ei päästä kovinkaan lähelle. Lisäksi sen väritys on todella lähellä kuivaa peltoa, mikä hankaloittaa sen löytämistä. Nyt kuitenkin onnisti, kun kuovi laskeutui lähelle ja vielä kohtaan missä oli vielä lunta jäljellä. Sain tämän yhden kuvan lähelle laskeutuneesta kuovista.

Jormualla kuoveja lenteli isoissa parvissa, mutta niiden lähelle ei päässyt. Ne lehahtivat lentoon ja lensivät pois.

Kuovi
Kuovi lentää
Kuovit

Törmätä rusakkoon

Kävelimme Jormuassa peltotietä pitkin, kun näin liikettä tien päässä lähellä paskatankkia. Kaksi rusakkoa kirmaili keskenään (toisen korvat näkyy alla olevassa kuvassa kuvan keskellä :) ).

Yht´äkkiä toinen rusakoista alkoi juosta meitä kohti. Luulin jo, että se juoksee ohi ja saamme sen kuvattua ihan läheltä. Mutta ei, se huomasi meidät ja jähmettyi paikoilleen noin 20 metrin päähän. Rusakolla on todella pitkät ja isot jalat. Lisäksi sen pää on pyöreään kaniin verrattuna suippo.

Hetken ihmettelyn jälkeen rusakko lähti käpälämäkeen.

Rusakko
Rusakko
Rusakko

Päästä lähelle kurkia

Kajaanissa löytyi syrjäiseltä pellolta kaksi kurkea. Pysyttelimme auton läheisyydessä, jolloin kurjet jatkoivat touhuilua eivätkä häiriintyneet meistä. Nyt on sitten kuvia myös kurkien päästä eikä pelkästään niistä lentoon lähdössä takaapäin kuvattuna. Mutta loppujen lopuksi nämäkin lähtivät karkuun.

kurki
Kurki
Kurjet lentää

Kuvata kaikkea mitä eteen tulee

Jos olet tylsistynyt etkä tiedä mitä voi tehdä Kainuussa, kuvaa kaikkea eteen tulevaa. Tässä muutama vastaan tullut. Yksi on muisto talvesta, yksi suomalaisuuden symboli ja yksi merkki keväästä.

Talven törröttäjä
Koivikko
Vuoden ensimmäinen perhonen

Ja sen jälkeen ajaa kotiin, kun on tehnyt kaiken mitä voi tehdä Kainuussa :)

Hyvää vappua kaikille!

Minna 😊

Hay-pöytä koki muodon muutoksen

Hay-pöytä, tarkemmin sanoen kaksi pöytää, koki muodon muutoksen ja niistä kehkeytyi kaksi uutta kukkapöytää huvilalle.

Valkoiset Hay-pöydät

Meillä on kaksi Hay:n valkoista tarjotinpöytää, joista toinen on 60 x 60 cm ja toinen 30 x 30 cm. Pöydät ovat suuressa suosiossa ja niitä löytyy usean sisustuksesta bloggaavan kotoa.

Vaikka pöydät on trendikkäät, meillä pöydille ei kuitenkaan löytynyt paikkaa ja niitä säilytettiin ulkona! Harmitti, koska niiden kunto oli alkanut heikentyä. Suunnittelin niiden sijoittamista huvilalle, tosin jollakin materiaalilla täytettynä, sillä tarjotinpöytä ei ole kovin käyttökelpoinen.

Mietin pöydän täyttämistä betonilla tai paksulla massiivitammilevyllä. Lopulta keksin hyödyntää kylppäriremontissa ylimääräiseksi jääneitä sementtilaattoja. Tuumasta toimeen ja pöytien tuunaus alkoi. Hay-pöytä koki muodon muutoksen.

Hay-pöytä ja Marrakesh designin laatat

Kylpyhuoneen laatoituksesta jäi jäljelle Marrakech designin Dandelion-laattoja, joita päätin käyttää Hay-pöytien tuunaukseen. Isompaan 60×60 cm Hay-pöytään sijoitin laatat nurkkiin, pienempään 30 x 30 cm Hay-pöytään sijoitin kaksi puolikasta laatta keskelle pöytää.

Ennen liimaamista merkitsin laattojen paikat pöytään. Puristin liiman laatalle ja asetin laatan paikoilleen samalla hieromalla laattaa pöydän pintaan. Näin liima levittyy hyvin kahden pinnan väliin ja laatta kiinnittyy tukevasti pöydän pintaan.

Hay-pöytä koki muodon muutoksen, Marrakech Dandelion laatat
Hay-pöytä koki muodon muutoksen, Marrakech Dandelion laatat
Hay-pöytä koki muodon muutoksen, Marrakech Dandelion laatat

Hay-pöydän täyttö betonilla ja luonnonkivillä

Liimauksen jälkeen täytin Hay-pöydän hienojakoisella betonilla, jonka pintaan painoin harmaita luonnonkiviä. Tasoitin betonin pinnan ensin hiertämällä ylimääräisen betonin pois, jonka jälkeen pyyhin laatat ja kivet puhtaaksi kostealla sienellä.

Hay-pöytä koki muodon muutoksen, Marrakech Dandelion laatat
Hay-pöytä koki muodon muutoksen, Marrakech Dandelion laatat

Betonin kuivuttua käsittelin pinnan luonnonkiville tarkoitetulla kyllästeellä. Kyllästyksen olisi varmaan voinut jättää tekemättäkin, mutta kyllästeellä kivet ja laatat muuttuivat tummemmiksi. Samalla myös pinta muuttui vettä hylkiväksi.

Hay-pöydän uusi elämä

Hay-pöytä koki melkoisen muodon muutoksen. Tässä ne nyt ovat, Hay-pöydät uudessa kuosissa kukkapöytinä.

Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Pienempi Hay-pöytä sopii täydellisesti ikkunan eteen, isompi Hay-pöytä keittiökaappien ja ikkunan väliseen tilaan.

Hay-pöytä koki muodon muutoksen, Marrakech Dandelion laatat
Hay-pöytä koki muodon muutoksen, Marrakech Dandelion laatat
Hay-pöytä koki muodon muutoksen, Marrakech Dandelion laatat

Islanninhevonen vei sydämeni, haluan takaisin Islantiin

Aivan erityisen ihana islanninhevonen humasi minut ja vei sydämeni. Muistona tuosta hurmurista on upeita kuvia.

Aivan erityisen ihana islanninhevonen hurmasi minut ja vei sydämeni. Olisin voinut napata kaverin mukaani. 

Islanninhevonen
Liikaa tukkaa, mä en nää täältä mitään…

Olin koko matkan aikana etsinyt hevoslaumaa kuvattavaksi, mutta joko hevoset olivat liian kaukana tai satoi vettä. Viimeisenä päivänä ajoimme keskellä maaseutua, kun näin tien vieressä lauman islanninhevosia. 

Hevoset seisoivat laitumella tuulessa ja tuiskussa harjat hulmuten. Näky oli niin ihana, että sanoin mr H:lle: Muutetaan Islantiin hoitamaan hevosia ja lampaita. Sä voit tehdä vaikka kalastusretkiä ja mä hoidan noita ihania hevosia ja järjestän vaelluksia. Ehkäpä joku päivä löydämme itsemme Islannista, kuka tietää!

Tämä kuvissa oleva ruskea kaveri oli todella utelias ja saapui luoksemme, kun kutsuin sitä. Sain edustavan sivukuvan hurmurista. Kuvassa näkyy erittäin hyvin tyypillisen islanninhevosen rakenne: suora profiili, siro pää ja paksu kaula. 

Islanninhevosen historia

Norjalaiset viikingit matkasivat pienten ja lyhytjalkaisten hevosten kanssa Islantiin tuhansia vuosia sitten (900 ekr). On arveltu, että he ottivat mukaansa pieniä hevosia, koska niiden kanssa matkustaminen oli helpompaa. Pienet hevoset veivät nimittäin vähemmän tilaa ja ne pysyivät helpommin pystyssä merenkäynnissä.

Vuonna 982 Islannin parlamentti sääti lain, joka kielsi muiden hevosrotujen tuonnin Islantiin. Niinpä islanninhevonen on ihan oma rotunsa eikä se ole sekoittunut tuhansien vuosisatojen aikana muihin hevosrotuihin. Jos islanninhevonen viedään ulkomaille sitä ei enää koskaan voi tuoda takaisin. 

Islanninhevonen

Islanninhevonen on islantilaisen ystävä

Islanninhevonen selviää talvesta hyvin, sillä talvikarva on paksu ja suojaa hevosta Islannin tuiskuissa. Kuten kuvista voi päätellä, myös harja on tuuhea ja lämmittää mukavasti islanninhevosen niskaa. Hevoset ovat erittäin terveitä. Mahtaako johtua siitä, että hevoset ovat melkein aina ulkona. 

Islanninhevonen

Islanninhevonen on tottuneet kulkemaan vaihtelevissa maastoissa ja aikaisemmin se on avustanut maanviljelyssä, kantanut taakkoja ja toiminut kulkuvälineenä. Vaikka nykyään tiet alkavat olla paremmassa kunnossa ja isoilla maastoautoilla pääsee kulkemaan vaikeassa maastossa, hevoset ovat edelleen tärkeitä islantilaisille. Niitä on tuhansittain Islannissa ja nykyisin nekin palvelevat turismia.

Islanninhevonen

Erityinen hevonen, islanninhevonen

Yleensä hevosilla on kolme askellajia, islanninhevosella niitä on viisi. Käynnin, ravin ja laukan lisäksi se kulkevat tölttiä ja liitopassia. 

Pehmeässä töltissä jalat liikkuvat samassa järjestyksessä kuin käynnissä. Meno on tasaista ja pehmeää. Nopeassa liitopassissa saman puolen jalkapari käy maassa yhtä aikaa. Sitä osaavat vain lahjakkaimmat hevoset ja taitavimmat ratsastajat.

Olen pari kertaa päässyt ratsastamaan islanninhevosella. Kerran Islannissa ja toisen kerran Suomessa. Koska olen pitkä, minulle islanninhevonen on yleensä liian pieni ratsu. Muuten islanninhevonen on kyllä aivan ihana. 

Islanninhevonen
Islanninhevonen vaellus

Islanninhevosvaelluksia tehdään ympäri saarta ympäri vuoden.  Postaukseni Reykjavikista.  


Reykjavik toukokuussa 2018 by MindyJ

Reykjavik toukokuu 2018, viisi ikimuistoista keväistä päivää. Lähes 1 000 valokuvaa, 1 500 ajettua kilometriä ja upeita maisemia vesiputouksineen.

Kuvausähkyn vuoksi kuvat seisoivat käsittelemättä pilvessä yli puoli vuotta. Onneksi pääsin taas kuvaamisen ja kuvien käsittelemisen makuun käytyäni Myllykoskella viime viikonloppuna. Nyt on tuhannesta valokuvasta 70 jäljellä, julkaisen niitä nyt pikku hiljaa täällä blogissani. 

Reykjavik Islanti
Reykjavik

Islannin pääkaupunki on Reykjavik

Islannin pääkaupunki on Reykjavik, jossa asuu 120 000 islantilaista eli noin kolmannes koko väestöstä (350 000). Wikipedian mukaan Islannissa väestöstä 6,5% on ulkomaalaisia ja suurin joukko on muuttanut Puolasta. Mutta eihän noita ulkomaalaisia ole kuin nippa nappa yli 20 000. Ehdotin Mr H:lle, että myydään talo pois ja muutetaan Reykjavikiin. Ei hän nyt suuremmin innostunut ajatuksesta…

Reykajavik Islanti

Yritimme löytää Reykjavikin sivukaduilta paikallisen ruokapaikan ja päädyimme ihan mukavaan kuppilaan, jossa kala oluen kanssa maistui erinomaiselta. Tosin paikallisia siellä oli vain kourallinen. Oheinen annos maksoi parikymppiä, olut noin 6 euroa. 

Yleensä jokaisella matkalla haluan käydä paikallisessa kirkossa ja niin myös tällä kertaa. Oli todella mukavaa törmätä suomalaisen kuoron esitykseen Reykjavikissa. Taltion upeaa laulua ja se on nyt kuultavissa oheisella videolla. 

Suomalainen kuoro laulaa Reykjavikissa kirkossa

Ilmasto 

Kun lähdimme Suomesta toukokuun alussa oli 10 astetta lämmintä.  Palatessamme takaisin Suomessa oli kesä ja 30 astetta. Viidessä päivässä oli siirrytty myöhästyneestä keväästä kertaheitolla kesään.

Islannissa sitä vastoin oli tasaisen tappava kylmyys. Onneksi oli pipo ja käsineet mukana, ilman niitä olisimme varmasti pysyneet neljän seinän sisällä. 

Reykjavik Islanti

Tosin loman aikana kävi tuuri sään suhteen ja  saimme nauttia upeasta auringon paisteesta ilman pipoa ja hanskoja. Golf-virtauksen ansiosta sää Islannissa on leuto ympäri vuoden. Kesällä voi erittäin lämpimänä päivänä olla jopa 21 astetta ja talvella kylmimmät yöt tipahtavat – 10 asteeseen. 

Rakastuin Islantiin 30 vuotta sitten

Rakastuin Islantiin ollessani siellä kymmenen päivää -80-luvun loppupuolella. Matkasin Norjasta laivalla Seydisfjourdiin ja kiersin saaren ympäri. Mieleni valtasi upean vihreä maa, jota halkoi jää- ja laavakentät. Sugar Cubes (Björkin bändi), islantilaiset villapaidat ja kuivattu kala seurasivat minua Suomeen. Heti Suomeen palattuani halusin sinne takaisin! 

Pari vuotta myöhemmin pääsinkin takaisin Islantiin ja vietin Reykjavikissa kolme kuukautta kesätöissä. Asuin islantilaisessa perheessä ja tutustuin islantilaiseen kotielämään. Melko samanlaista elämää se oli kuin suomalaisillakin. Tosin islantilaiset söivät enemmän kalaa ja työpaikan kuppilassa oli melkein joka päivä tarjolla turskaa. Kesän lopulla alkoi turska tursua korvistakin ulos.

Islantilaiset tekevät paljon töitä

Islantilaisilla on useampi työ eli käytännössä he viikolla ovat aamusta iltaan töissä. Ei ihme, että töitä tehdään paljon, sillä islantilaisilla oli ainakin 30 vuotta sitten vähintään neljä luottokorttia käytössä.

Reykjavikisssa oli -90 luvun alussa muodikkaita vaatteita, sillä islantilaiset uusivat vaatekertansa kuusi kertaa vuodessa. Eurooppalaisia designtuotteita sai Islannista mutta ei välttämättä Suomesta.

Reykajvik Islanti

Nykyään islantilaiset pukeutuvat hyvin samalla tavalla kuin Suomessa enkä löytänyt Reykjavikin keskustasta enää huippumerkkejä, lähinnä kaupat oli täytetty kalliilla islantilaisilla villapaidoilla. 

Reykjavik kasvaa värikkäästi turismin ehdoilla

Reykjavik Islanti

Turismi alkoi vyöryä Islantiin sen jälkeen kun tulivuori Eyjafjallajökull tuprautti savut Euroopan päälle ja Instagramissa jaettiin upeita kuvia Islannin luonnosta.

Reykjavik Islanti

Turismin kasvettua räjähdysmäisesti, pääsyä nähtävyyksiin on rajoitettu ja ihmiset kulkevat aidatuilla alueilla luonnon suojelemisen vuoksi. Aikaisemmin nähtävyyksiin pääsi tutustumaan ilman rajoituksia, mikä mahdollisti parempien kuvakulmien etsimisen. Nykyään se ei enää ole mahdollista. 

Muistojeni Reykjavik on hyvin erilainen kuin se on nykyään. Talot ovat värikkäämpiä ja kaupunki on laajentunut niin etten enää tunnistanut kuin muutaman paikan. 

Reykjavik Islanti

Reykjavikin pääkaduilla turismin tärkeyden huomaa erittäin hyvin, sillä turisteille tarkoitettuja kauppoja ja ravintoloita on vieri vieressä. Niissä hinnat on huomattavasti korkeammat kuin kaupungin ulkopuolella. Aiemmin villapaidan sai 100 markalla, nyt niistä saa maksaa 100-140 euroa.  

Lisää kuvia ja kertomusta Islannista tiedossa lähiaikoina. Seuraavaksi julkaisen kuvia upeista Islannin hevosista. 

Minna ❤️