Torronsuon kansallispuistossa

Aamupäivä Torronsuon kansallispuistossa oli kuvaamisen ja luonnossa liikkumisen kannalta antoisa. Saimme nauttia niittykirvisen liverryksestä ja upeasta keväisestä päivästä Etelä-Suomen paksuturpeisimmalla suolla.

Torronsuo on yksi kansallispuistoistamme ja sijaitsee Tammelassa noin 100 kilometrin päässä Espoosta. Torronsuo perustettiin vuonna 1990 ja se on pinta-alaltaan 30 km2. Pituutta suolla on 12 kilometriä eli se on yksi Etelä-Suomen suurimmista keidassoista.

Ojasta allikkoon

Oletko joskus joutunut ojasta allikkoon? Entä tunnetko kermin ja kuljun?

Yllä olevat termit liittyvät, kuinkas ollakaan, suohon. Torronsuo on kohosuo, joka muodostuu kuivemmista kermeistä, kosteammista kuljuista ja avovesipintaisista allikoista.

Torronsuon kansallispuisto Tammela
Avovesipintaiset allikot läikittävät Torronsuota
Torronsuon kansallispuisto Tammela
Kermi on suolla oleva kuivempi alue
Torronsuon kansallispuisto Tammela
Ja lopuksi kulju, joka on kermin ja allikon välimaastoa

Torronsuon näkee Kiljamon tornista

Torronsuolle löytää helposti valtatie 2:lta olevien opasteiden avulla. Valtatieltä 2 käännytään Somerontielle (282). Somerontien varrella keskellä Torronsuota on Kiljamon pysäköintipaikka. Kiljamon P-paikka on alueen ainut pysäköintipaikka, jolta on noin 300 metrin pituinen matka Kiljamon näkötorniin.

Kiljamon näkötorni on todella korkea ja sieltä näkee esteettömästi koko laajan Torronsuon alueen. Näköala on huikaiseva. Sovimme mr H:n kanssa, että tulemme Torronsuolle uudelleen jonakin aurinkoisena ja viileänä syksyisenä aamuna. Silloin on hyvä mahdollisuus sumuiseen värikylläiseen näköalaan.

Torronsuon kansallispuisto Tammela

Aamulla tuuli ja tornin ympärillä olevat kuuset huojuivat tuulen mukana edestakaisin. Korkean kuusen latvasta bongasin niittykirvisen, joka liversi erittäin kaunista lauluaan (kuuntele niittykirvisen laulua).

Torronsuon kansallispuisto Tammela, niittykirvinen

Pitkospuita pitkin louhokselle

Kiljamon näkötornin ja tulentekopaikan välistä lähtee noin 3 km:n mittainen reitti Härksaaren vanhalle louhokselle. Vanhasta Härksaaren avolouhoksesta on aikoinaan louhittu mm. maasälpää ja kvartsia.

Olimme Torronsuolla pääsiäisen jälkeen eli huhtikuun viimeisellä viikolla. Koska ilma oli lämmin metsätien varrella kasvoi sinivuokkoja laajoina mättäinä. Ensimmäiset kukkakuvat tuli kuvattua tänä vuonna Torronsuolla.

Sinivuokko
Sinivuokko

Suo-osuuden pitkospuilta voi ihailla Torronsuon avaria maisemia. Pitkospuut olivat melko huonossa kunnossa, mutta reitin varrella olleista varoituskylteistä huolimatta niillä pääsi hyvin kulkemaan. Paikka paikoin pitkospuut olivat tosin todella huonossa kunnossa.

Torronsuon kansallispuisto Tammela
Torronsuon kansallispuisto Tammela

Juuri ennen louhosta käännyimme takaisin Kiljamon suuntaan. Käveleminen kamerareppu selässä on sen verran raskasta, että alkoi väsyttää ja juomat oli juotu. Pikkasen harmittaa, että louhos jäi näkemättä. Ensi kerralla sitten louhokselle saakka.

Torronsuon lintuja

Torronsuolla elää kurkia, mutta niitä ei yleensä suolla näe. Luin netistä, että kurjet elävät Torronsuon pohjoisosassa sijaitsevalla Talpianjärvellä. Kuulimme yhden kurjen huutelevan matkalla läheiselle lintujärvelle, mutta tällä reissulla ei muuten tavattu yhtään kurkea.

Ruskosuohaukka
Ruskosuohaukka naaras

Suolla kävellessäni kiinnitin huomioni mustaan melko isoon lintuun, jota hätisti todella ärhäkäs töyhtöhyyppä. Tähtäsin kuukkelikanuunani kohden lintuja ja kotona huomasin, että olin kuvannut ruskosuohaukan!

Ruskosuohaukka on muuttolintu, joka saapuu Suomeen huhtikuussa. Ruskosuohaukka naaraan erottaa koiraasta höyhenpuvun värityksen perusteella: Koiras on vaalean ruskeankirjava ja sen siiven kärjet ovat mustat, naaras on yksivärisen tummanruskea, vain päälaki ja kurkku ovat kellanvalkeat. Ruskosuohaukka on Euroopan unionin lintudirektiivin mukaan suojeltava laji.

Lisäksi seurasimme pitkään niittykirvisen puuhailua. Niittykirvisellä oli pesä läheisessä ruovikossa ja säännöllisin väliajoin se nousi taivaalle lentoon palaten taas hetken kuluttua takaisin pesälleen.

Niittykirvinen
Niittykirvinen

Löydätkö muuten niittykirvisen alla olevasta kuvasta? Kuukkelikanuunalla ei parempaa kuvaa saa, paitsi jos lintu on jossakin todella lähellä :)

Niittykirvinen

Torronsuo on monipuolinen kansallispuisto. Talvella siellä on yli 30 kilometriä hiihtolatuja, kesällä lintuja ja syksyllä karpaloita. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen, kuten myös Nuuksion kansallispuisto Espoossa.

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille!

Minna 😊

Mitä voi tehdä Kainuussa?

Mitä voi tehdä Kainuussa, jos ei pääse luontoon. Lumi oli sulanut Vuokatista, mutta ei kuitenkaan kokonaan kansallispuistoista. Ei päässyt hiihtämään eikä kansallispuistoihin kävelemään. Tylsää oli ja muutaman päivän jälkeen ajoimme kotiin.

Mitä voi tehdä Kainuussa, jos ei pääse luontoon. Lumi oli sulanut Vuokatista, mutta ei kuitenkaan kokonaan kansallispuistoista. Ei päässyt hiihtämään eikä kansallispuistoihin kävelemään. ARGGHHH…

Mitä muuta voi tehdä Kainuussa, kun hiihtäminen ja luonnossa vaeltaminen on suljettu pois eikä golf-kausi ollut vielä avattu. No ajella ympäriinsä ja etsiä mielenkiintoista nähtävää. Niinpä Kajaani ja Jormua tuli nähtyä Hepokönkään lisäksi. Muuta sitten ei nähtykään, sillä lähdimme kolmantena aamuna ajamaan kotia kohden. Syy kotiin lähtöön oli se, että en päässyt lomafiilikseen Kainuussa, ahdisti ja halusin takaisin Etelä-Suomeen.

Jos mietit mitä voi tehdä Kainuussa, käy Kajaanissa

En ole aikaisemmin käynyt Kainuussa enkä liioin Kajaanissa, joten päätimme sateisena pääsiäispäivän aamuna lähteä käymään siellä. Vuokatista on vähän alle 30 km Kajaaniin, joten sinne ajaa puolessa tunnissa.

Mitä voi tehdä Kainuussa? Kajaanin kaupunki

Bongasin Kajaanin keskustassa funkkis-kerrostalojen rivistön ja kiinnostuin Kajaanin historiasta. Kajaanin kaupunki perustettiin jo 1651. Kajaani on Suomen vanhimpia sisämaakaupunkeja ja Pohjois-Suomen ensimmäisiä kaupunkeja.

Kajaanissa asuu 37 000 ihmistä eli se on suurin piirtein Lohjan kokoinen. En asu Lohjalla, mutta rakennan sinne huvilaa ja tämän vuoksi vertaan pienempiä kaupunkeja Lohjaan.

Mitä voi tehdä Kainuussa? Kajaanin kaupunki

Keskustan kaupunkikuva alkoi muuttua 1930-luvulla funkisliike-rakennusten myötä. Toisen maailmansodan aikana kaupungissa useat rakennukset kuitenkin tuhoutuivat ja toisen maailmansodan jälkeen Kauppakadun alue rakennettiin uudelleen.

Ensimmäisessä vaiheessa rakentui kadun pohjoispuoli. Yleisilmeen loi Eino Pitkänen. Uusien liiketalojen rakentaminen merkitsi myös Kauppakadun levenemistä.

Mitä voi tehdä Kainuussa? Kajaanin kaupunki

Kun Kajaani on nähty, mitä muuta voi tehdä Kainuussa?

Vuokatin lähellä sijaitsevassa Jormuassa oli lintuhavaintoja raportoivassa Tiirassa olleiden havaintojen mukaan nähty pöllöjä ja paljon muitakin lintuja. Päivällä pöllöt eivät liiku, mutta olin utelias näkemään paikan. Ajoimme sinne paluumatkalla Hepokönkäältä, se on noin 20 kilometrin päässä Vuokatista.

Väijyä silmällä pidettäviä kuoveja

Luontoportin mukaan kuovi on vähentynyt Etelä-Suomessa ja Euroopassa se on silmällä pidettävä laji! Kainuussa sitä vastoin bongasin enemmän kuoveja kuin koskaan aikaisemmin olen niitä nähnyt. Onkohan kuovi saanut nimensä siitä, että se huutaa ihan selvästi kuooovi, kuooovi.

Kuovi on vaikesti kuvattava, sillä se ei päästä kovinkaan lähelle. Lisäksi sen väritys on todella lähellä kuivaa peltoa, mikä hankaloittaa sen löytämistä. Nyt kuitenkin onnisti, kun kuovi laskeutui lähelle ja vielä kohtaan missä oli vielä lunta jäljellä. Sain tämän yhden kuvan lähelle laskeutuneesta kuovista.

Jormualla kuoveja lenteli isoissa parvissa, mutta niiden lähelle ei päässyt. Ne lehahtivat lentoon ja lensivät pois.

Kuovi
Kuovi lentää
Kuovit

Törmätä rusakkoon

Kävelimme Jormuassa peltotietä pitkin, kun näin liikettä tien päässä lähellä paskatankkia. Kaksi rusakkoa kirmaili keskenään (toisen korvat näkyy alla olevassa kuvassa kuvan keskellä :) ).

Yht´äkkiä toinen rusakoista alkoi juosta meitä kohti. Luulin jo, että se juoksee ohi ja saamme sen kuvattua ihan läheltä. Mutta ei, se huomasi meidät ja jähmettyi paikoilleen noin 20 metrin päähän. Rusakolla on todella pitkät ja isot jalat. Lisäksi sen pää on pyöreään kaniin verrattuna suippo.

Hetken ihmettelyn jälkeen rusakko lähti käpälämäkeen.

Rusakko
Rusakko
Rusakko

Päästä lähelle kurkia

Kajaanissa löytyi syrjäiseltä pellolta kaksi kurkea. Pysyttelimme auton läheisyydessä, jolloin kurjet jatkoivat touhuilua eivätkä häiriintyneet meistä. Nyt on sitten kuvia myös kurkien päästä eikä pelkästään niistä lentoon lähdössä takaapäin kuvattuna. Mutta loppujen lopuksi nämäkin lähtivät karkuun.

kurki
Kurki
Kurjet lentää

Kuvata kaikkea mitä eteen tulee

Jos olet tylsistynyt etkä tiedä mitä voi tehdä Kainuussa, kuvaa kaikkea eteen tulevaa. Tässä muutama vastaan tullut. Yksi on muisto talvesta, yksi suomalaisuuden symboli ja yksi merkki keväästä.

Talven törröttäjä
Koivikko
Vuoden ensimmäinen perhonen

Ja sen jälkeen ajaa kotiin, kun on tehnyt kaiken mitä voi tehdä Kainuussa :)

Hyvää vappua kaikille!

Minna 😊

Karkalin luonnonpuisto Lohjalla

Karkalin luonnonpuisto Lohjalla on poikkeus luonnonpuistojen joukossa, sillä se on avoin yleisölle. Yleensä luonnonpuistot ovat suljettuja yleisöltä, sillä luonnonpuistojen suojelu on tiukempaa kuin kansallispuistojen.

Karkali nature park

The Karkali nature park is one of the finest grove areas in Southern Finland. Its landscape has a unique touch to it in the spring, summer and autumn. The glow of white windflowers in the spring is amazing and the fall colors of the trees during the autumn are radiant (www.visitlohja.fi).

Karkali luonnonpuisto, Karkali nature park

Luonnonpuisto on luonnontilainen

Luonnonpuisto on pyhitetty suojelulle ja tieteelliselle tutkimukselle (voit halutessasi lukea lisää TÄÄLTÄ). Luonnonpuistossa metsät pidetään luonnontilaisina, jotta luonnon muutoksia pystytään seuraamaan ja mm. kaatuneiden puiden annetaan maatua paikoillaan.

Vain muutamassa luonnonpuistossa Karkalin lisäksi on mahdollista kulkea merkittyjä reittejä pitkin. Muita yleisölle avoinna olevia luonnonpuistoja ovat KevoKoivusuoMallaPaljakkaSalamanperäSompi ja Vaskijärvi.

luonnontilainen metsäLuonnontilainen metsä

Lohjan luonnosta

Lohja on viimeisten kahden vuoden aikana tullut tutuksi mökkiprojektin puitteissa. Täytyy myöntää, että olen rakastunut Lohjan upeaan luontoon. Luonto on runsas ja monipuolinen suotuisan ilmaston, kalkkipitoisen ja rehevän maaperän sekä pitkän kasvukauden ansiosta.

Karkalissa kasvaa Suomessa harvinaiset jalavalajit, kynä – ja vuorijalava sekä  niinipuu eli metsälehmus, josta tehtiin aikoinaan purjelaivan köysiä. Alla olevissa kuvissa ei näitä puita kuitenkaa taida olla…

Syksyinen ruska, Karkali luonnonpuistoKarkali luonnonpuisto, Karkali nature park

Upean väriloiston lisäksi näin Karkalissa myös kolme korppia, joista yksi ajoi takaa haukkaa. Valitettavasti kamerassa oli liian lyhyt putki paikoillaan ja kuva linnuista jäi ottamatta. Korppi on Luontoportin mukaan Suomessa runsaslukuinen, mutta itse näin tämän linnun elävänä nyt ensimmäistä kertaa. Ensi kerralla olen varustautunut korpin tapaamiseen paremmin.

Karkalissa on ollut asutusta

Karkalin niemessä on ollut asutusta 1500-luvulta lähtien ja siellä on sijainnut kolme torppaa. Luonnon säilymisen kannalta tärkeää aikaa oli, kun arkkipiispa Gustaf Johanssonilla oli kesänviettopaikka Karkalissa.  Asunnoista on jäljellä vähän ja mm. arkkipiispan kesänviettopaikalla on nykyään aukea, jossa sijaitsee pari pöytää eväiden syömistä varten.

Alla olevien kuvien varrella asutusta ei ole ollut, nämä kuvat lähinnä niiden erilaisuuden vuoksi.

Pähinäpensaslehto, Karkali luonnonpuistoKuusimetsä luonnontilassa, Karkali luonnonpuisto

Karkalin luontopuolut

Karkalin luonnonpuistoon pääsee tutustumaan joko 2 km:n pitkää Hanski-Hakin luontopolkua tai niemen kärkeen asti kulkevaa 6 km:n polkua pitkin. Lyhyemmän reitin varrella on luontotauluja, jotka kertovat Karkalin luonnon monimuotoisuudesta.

Pidemmän reitin varrella niemen kärjessä on melko vaikea kulkuinen polku (kiviä ja epätasaista maata), joten kannattaa varata hyvät ja tukevat jalkineet mukaan. Hai-saappailla kulku oli melkoisen epävarmaa, en suosittele.

Pähkinäpensaslehto, Karkali luonnonpuistoPähinäpensaslehto, Karkali luonnonpuistoKuusimetsä, Karkali luonnonpuisto

Keväällä tulen ehdottomasti kuvaamaan vuokkojen väriloistoa.

Syksyn tunnelmiin,

Minna ❤️