Sinisimpukat aasialaisittain

Tätä reseptiä kannattaa kokeilla mikäli olet aasialaisen ruoan ystävä

Runsas vuosi sitten kokeilin ensimmäistä kertaa sinisimpukoiden tekoa ja ihastuin oitis. Olin pitkään arastellut niiden ostamista, sillä ruokaohjeissa simpukoiden valmistusta kuvataan ihan liian monimutkaisella tavalla. Lisäksi oli vaikeuksia päättää minkälaisessa liemessä niitä olisi paras tehdä. Perinteisesti simpukoita keitetään valkoviinissä tai oluessa. Kumpaakin olen kokeillut ja olut chilillä maustettuna on tähän asti ollut suosikkini. Mutta ei ole enää!

Törmäsin nimittäin uudenvuoden tienoilla sinisimpukoihin kookosmaidossa. Pidän aasialaisesta keittiöstä ja tottahan toki kokeilin uutta lientä. Ja ihastuin oitis, niin myös vieraamme.

Sinisimpukat aasialaisittain kookosmaidossa

Sinisimpukoiden valmistuksessa on kaksi tärkeää vaihetta: pesu ja keittäminen.

Pesun yhteydessä poistetaan kuoressa oleva lika ja kuoren välissä oleva karvatupsu. Tupsu voi olla tiukasti kiinni, mutta jämäkästi kiskaisemalla sen saa irti. Elossa olevat simpukat löytää kylmää vettä simpukkaan valuttamalla tai kopauttamalla sitä tiskipöytään. Elossa oleva simpukka nimittäin sulkee kuorensa. Kaikki avonaiset ja rikkimenneet simpukat armotta roskiin!

Seuraava ohje on neljälle hengelle ja sitä varten tarvitaan kaksi pussia (2 kg) sinisimpukoita

1 sipuli
3-4 cm tuoretta inkivääriä
1 mieto punainen chili
1 sitruunaruoho

1 rkl öljyä paistamiseen

2 rkl kalakastiketta
1/2 limetin mehua
3-4 rkl tuoretta korianteria
1 tlk kookosmaitoa
2 dl vettä

3-4 rkl pilkottua korianteria

Pilko sipuli, inkivääri, chili ja valkoinen osa sitruunaruohosta ja kuullota ne öljyssä wok-pannussa.

Wok-pannussa simpukoiden valmistaminen on erittäin kätevää, suosittelen.

img_0991

Lisää kookosmaito, vesi, kalakastike ja limetin mehu. Kiehauta liemi ja anna kiehua n. 5 minuuttia. Kaada sinisimpukat kiehuvaan liemeen, hämmennä niitä kevyesti sekoittamalla. Näin varmistut, että simpukat kypsyvät tasaisesti.

Simpukat ovat valmiit, kun ne ovat avautuneet. Älä keitä niitä liikaa, muuten saat sitkeitä simpukoita. Ripottele simpukoiden päälle pilkotut korianterit ja sekoita ne kevyesti liemeen.

Näin maukkaita simpukoita en ole aikaisemmin saanut

thumbnail_img_1226

Heitä pois avautumattomat simpukat, sillä ne ovat syömäkelvottomia. Nauti hyvän valkoviinin tai oluen kera. Halutessasi voit tarjoilla myös uunissa paistettuja perunalohkoja ja/tai hyvää leipää.

Bon appetit! Hyvää ruokahalua! Smaglig måltid!

terveiset

Carbonara vahveroista ja omenoista

Tämä carbonara vie kielen mennessään, salaisuus on voissa paistetuissa vahveroissa ja omenissa.

Syksyllä tuli kerättyä vahveroita ja sen myötä kiinnostus vahveroresepteihin kasvoi. Tämä carbonara vie kielen mennessään, salaisuus on voissa paistetuissa vahveroissa ja omenissa.

Ohje 4 henkilölle:
350 g pastaa keitettynä runsaassa suolavedessä al denteksi
1 pkt pekonia
1/2 l vahveroita
1 omena lohkottuna
1 sipuli
1 dl kermaa
4 munaa
2 dl pamersaaniraastetta
1/2 rkl oregaanoa (käytin tuoretta n. 1 rkl)
tuoretta lehtipersiljaa
suolaa ja mustapippuria maustamiseen


Paista pekoni rapeaksi ja nosta talouspaperille. Lisää paistinpannulle vahverot ja anna paistua kunnes vahveroista on haihtunut vesi. Lisää joukkoon omenalohkot ja silputtu sipuli. Paista muutama minuutti, lisää paistettu pekoni, mausta suolalla ja mustapippurilla.

Sekoita keskenään kerma, munat, oregano ja parmesaani. Mausta suolalla ja pippurilla.

Kun pasta on valmista, kaada päälle munaseos ja lämmitä matalalla lämmöllä. Sekoita joukkoon vahveropaistos ja laita paista suureen kulhoon. Koristele persiljalla.

ruokahalua

Maukas suppilovahverorisotto

Risotto sienien ystävälle. Maukas risotto vie kielen mennessään!

Tänä syksynä on ollut ilo käydä sienimetsässä. Sieniä on ollut runsaasti, tosin nyt jopa suppilovahveroita on vähemmän kuin vielä pari viikkoa sitten. Kylmyys ja kuivuus ovat selvästi vaikuttaneet sienten kasvuun. Onneksi kylmä on myös vaikuttanut hirvikärpäsiin. Nyt niitä oli muutama tiheimmissä kuusikoissa, kun vielä pari viikkoa sitten niskaansa sai parven.

Tein eilen ensimmäistä kertaa risottoa, johon käytin juuri keräämiäni suppilovahveroita. Risotto oli todella maukasta eikä sen tekeminen ollut niin työlästä kuin väitetään. Näin se valmistuu:

4 annosta

1 sipuli
2 isoa valkosipulinkynttä
4 dl avorioriisiä
1 dl kuivaa valkoviiniä
1 l kasvislientä
1 dl parmesaaniraastetta
voita ja oliviiöljyä paistamiseen

1 sipuli
7-8 dl suppilovahveroita
2 rkl tuoretta timjamia
kirsikkatomaatteja puolitettuna
voita paistamiseen

suolaa ja mustapippuria risoton ja sienten maustamiseen

Keitä kasvisliemi. Kuullota kattilassa sipuli ja valkosipuli voi-oliiviseoksessa ja lisää joukkoon riisi. Anna riisin hikoilla muutaman minuutin miedolla lämmöllä ja lisää joukkoon valkoviini. Anna viinin imeytyä riisiin, jonka jälkeen aloitetaan kasvisliemen lisääminen pieninä annoksina riisin joukkoon koko ajan sekoittaen. Lientä lisätään noin 20 minuutin ajan, kunnes riisi on al dente.


Riisin kypsyessä paista sienet ja silputtu sipuli voissa. Mausta sienet suolalla ja mustapippurilla skä tuoreella timjamilla. Lisää tomaatit ja anna paistua vielä minuutin verran.


Lisää riisiin raastettu parmesaani ja puolet paistetuista sienistä. Mausta risotto mustapippurilla ja halutessasi suolalla. Annostele risotto lautasille ja lisää päälle sieni-tomaattipaistosta. Halutessasi voit myös lisätä rukolaa ja mustapippuria sekä parmesaanilastuja. En muistanut ostaa rukolaa, joten söimme risoton ilman sitä.


Risotto oli erittäin maukasta, suosittelen sienten ystäville.

Tiedätkö mitä lautasellasi on?

HS:n tiede-osiossa oli ruoka-artikkeli broilerituotannosta, Lääkittyä lihaa lautasella. Eurooppa syytää broilereille valtavia määriä antibiootteja ja pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, että lääkkeet eivät tepsi ihmisiin yhtä tehokkaasti kuin tähän asti. Suomalainen eläintuotanto sitä vastoin on niin puhdasta, että siitä voisi saada vientituotteen.

_MG_6070_edited-1

Artikkelia lukiessani havahduin siihen, että jo 90-luvun loppupuolella keskusteltiin siitä, miten turvallisia suomalaiset kananmunat ovat, ja että niistä saisi erinomaisen vientituotteen. Olin nimittäin töissä salmonella-testejä myyvässä yrityksessä, jonka puitteissa pääsin tutustumaan Euroopan salmonellatilanteeseen. Esimerkiksi Hollannissa olevista broilerikasvattamoista valtaosa on salmonellahautomoita ja hollantilaiset kananmunat salmonellan saastuttamia. Mitä edemmäs etelään liikutaan, sitä likaisempaa tuotantotiloissa on ja näin ollen myös enemmän bakteereja. Koska ei viitsitä siivota tarpeeksi usein ja tarpeeksi hyvin, myös eurooppalaisilla broilerikasvattamoilla linnuille on totuttu jakamaan antibiootteja kuin lapsille karkkeja. HS:n artikkelin mukaan ensimmäinen kuuri on saatettu tarjota suoraan munan sisään ennen kuin linnut ovat edes kuoriutuneet. Seuraava on annettu rehun mukana, kun linnut ovat muutaman päivän ikäisiä untuvikkoja. 

IMG_9661_edited-1

Bakteerit ovat ihmisiä fiksumpia ja niillä on kyky muuntua nopeammin kuin ihminen pystyy kehittämään uusia keinoja niiden torjumiseen. Antibioottien kentällä uusia molekyylejä ei ole enää kehitetty vaan on keskitytty kalliimpien lääkkeiden kehittämiseen. Tulevaisuuden uhka on se, että rutiinioperaatioista tulee kuolettavia, koska mahdollinen leikkauksen jälkeinen infektio aiheuttaa tilanteen jolle ei ole enää tehokasta hoitoa. Toivon, että bakteeriuhkaan suhtaudutaan vakavasti ja antibioottien käyttöä ympäri maailman rajoitetaan. Muuten on parempi pysyä terveenä ja erossa kirurgin veitsestä.