Kohuttu italialainen taitelija

Amedeo Modigiliano eli lyhyen, mutta sitäkin värikkäämmän elämän

Amedeo Modigliani oli kohuttu italialainen taitelija, joka syntyi 1884 Italiassa ja kuoli 1920 Nizzassa. Vain 35-vuotiaana kuollut taitelija eli traagisen elämän: hän sairasteli paljon, käytti päihteitä ja huumeita, näki nälkää. Modigliano muutti vuonna 1906 Pariisiin ja tutustui paikalliseen taitelijayhteisöön, joka Ateneumissa oli mainiosti tuotu esiin heti näyttelyn alussa (alla oleva kuva).

Modigliano oli charmikas, komea, kiharapäinen mies, joka erottui olemuksellaan Pariisin taitelijapiireissä. Taitelijan traaginen elämä on usein sivuuttanut hänen kiinnostavan taiteellisen tuotantonsa, johon Ateneumin näyttelyssä on nyt mahdollisuus tutustua.


Omakuva, Pierrot.  Jos ei tietäisi kuvan esittävän taitelijaa, voisi hyvin kuvitella siinä olevan naisen. Modigliano kuvasikin ihmisten kasvoja sukupuolettomasti. Tauluja katsoessani yhdistin Amedeon ihmiskasvot Helena Scherfbeckiin, joka omissa teoksissaan kuvasi ihmistä samalla tavalla kuin Amedeo. Omakuvaa kuvatessani sain Ateneumin järjestysmiehen niskaani, sillä en ollut huomannut kuvauskieltoa osassa tauluista. Syy siihen, miksi taulua ei saanut kuvata jäi minulle epäselväksi. No, tässä tämä kuva nyt kuitenkin on.

Modigliani rakasti naisvartaloa ja maalasi useita sensuelleja muotokuvia alastomista naisista. Vuonna 1916 hän tutustui Jeanne Hebuterneen, josta tuli Modiglianon tunnetuin naismalli ja hänen lapsensa äiti.


Nainen sinisessä mekossa, istuu (1917-1919)


Äitiys (1919). Pari sai tyttölapsen vuoden 1918 loppupuolella. Kuvassa ilmeisesti parin yhteinen lapsi äitinsä kanssa.

Taitelija kuoli Nizzassa pennittömänä ja hän onnistui pitämään elinaikanaan vain yhden kohun saatteleman näyttelyn. Jeanne oli yhdeksännellä kuulla raskaana, kun Amedeo Modiglianin terveydentila heikkeni ja hän joutui Nizzassa sairaalaan, jossa vaipui koomaan ja kuoli. Jeanne ei kestänyt Amedeon kuolemaa, vaan heittäytyi seuraavana päivänä kotinsa ikkunasta kadulle ja kuoli. Heidät haudattiin ensin eri hautausmaille, mutta vuonna 1930 Jeanne haudattiin sukulaistensa luvalla samaan hautaan Modiglianon kanssa.


Oletko nähnyt Modiglianosta kertovan näyttelyn? Mitä mieltä olit siitä?

L I O N E L  S M I T – identiteetin kasvot

Maalaukset ja veistokset esittävät eteläafrikkalaisten naisten kasvoja, joiden kautta Smit esittää käsityksen identiteetistä ja sen muodostumisesta.


Lionel Smit (s.1982) on eteläafrikkalainen kuvataiteilija, joka tunnetaan suurikokoisista muotokuvamaalauksista ja veistoksista. Laajasti maailmalla mainetta niittäneen taitelijan teokset ovat ensimmäistä kertaa Suomessa, Didrichsenin taidemuseossa

Maalaukset ja veistokset esittävät eteläafrikkalaisten naisten kasvoja, joiden kautta Smit esittää käsityksen identiteetistä ja sen muodostumisesta. Smit tutkii kuvallisesti Etelä-Afrikan alati muuttuvien väestöjen identiteettiä: monikulttuurisessa yhteisössä ja globaalissa maailmassa niiden muodostaminen ja säilyttäminen on haastavaa.

Esillä näyttelyssä on upeita maalauksia ja veistoksia, joissa näkyy Smitin kyky luoda abstrakteista viivoista ja maaliroiskeista näyttävä taideteos. Läheltä katsoen voi nähdä eri kerrokset, joiden väliin Smit on maalanut afrikkalaisen naisen kasvot.


Smitin työskentelyyn pääsee tutustumaan 15 minuutin mittaisessa videossa, jossa hänen monimuotoista työskentelyään voi ihailla. Kerros kerrokselta hän rakentaa maalauksen tai veistoksen.

Smit asuu ja työskentelee Kapkaupungissa. Hänen työnsä taiteilijana on jatkuvasti muuttuvaa, kekseliästä ja fyysistä, minkä ansiosta hän on menestynyt kaikkialla maailmassa. Muun muassa Lontoossa ja Hong Kongissa hän on pitänyt loppuunmyydyt näyttelyt ja hänen uransa saavutuksiin kuuluu myös Cristiesin huutokauppakamarin julkaisun kannessa esitetty Smitin taideteos.


Didrichsenin taidemuseossa Smitin teokset ovat esillä 29.1.2017 saakka. Kävin ja ihastuin, mahtava näyttely!

Yayoi Kusama: In Infinity

Palloja, palloja,palloja. Niitä löytyy Yayoi Kusaman näyttelystä, joka oli katsomisen arvoinen.

Helsingin Taidemuseossa (HAM) on esillä mielenkiintoinen japanilaisen Yayoi Kusaman näyttely In Infinity. Yayoi Kusama tunnetaan erityisesti suurikokoisista tilateoksistaan, joissa katsoja voi tulla osaksi taiteilijan luomaa mielikuvituksellista maailmaa.

Punainen verkko

Keltainen verkko 

Kurpitsat

Pallot ja raidat

Keltainen pilkullinen Kurpitsa-huone 

Peilihuone täynnä pallovalaisimia


Kohtaamisia, joka on taitelijan aikaisempaa tuotantoa

My Eternal Soul -teos on aloitettu vuonna 2009. Tuolloin Kusaman tavoitteena oli maalata 100 teosta. Tuo luku täyttyi 1,5 vuodessa ja nyt hänen tavoitteensa on 1000 teosta. Mielenkiintoista on, että Kusama aloittaa teoksen reunoilta edeten maalauksen keskustaa kohden.

Yoyoi Kusama asuu mielisairaalassa ja työskentelee päivittäin. Hän on 87-vuotias. Näyttely kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa, upea kokonaisuus.

Kissat, auringonkukat ja Rut Bryk

Rut Bryk, upea suomalainen taitelija, jonka näyttelyssä pääsi tutustumaan koko tuotantoon

Kävin viikonloppuna EMMAssa, jossa oli esillä 200 upeaa suomalaisen taiteilijan, Rut Brykin, tekemää teosta. Katsoessani Brykin 70-luvulla tekemiä teoksia, muistin minkälaisia kuvioita ja värejä lapsuudenkodissani oli ollut. Teoksista nimittäin huokui erittäin hyvin eri aikakausina vallalla olleet taidevirtaukset ja värimaailma.

Alunperin Rut Bryk oli graafikko. Valmistumisensa jälkeen Bryk pääsi suunnittelijaksi Arabian tehtaiden taideosastolle, jossa hän työskenteli ensin Birger Kaipiaisen suojattina. Bryk avioitui-40-luvun loppulla muotoilija Tapio Wirkkalan kanssa. Samoihin aikoihin Bryk aloitti oman tekniikan, jonka myötä Brykin keraamiset teokset muuttuivat sadunomaisiksi ja väritykseltään upeiksi. Teokset tekivät vaikutuksen niin Suomessa kuin kansainvälisesti ja Bryk voitti keraamisilla laatoillaan Milanon triennaalissa grand prix -palkinnon vuonna 1951.

Brykin keramiikkalaatoilla oli mielikuvituksellisia näkymiä, asetelmia kodin piiristä ja maisemia Karjalasta Italiaan. Myöhemmin 60-luvulla Bryk siirtyi pelkistettyjen ja tilallisten veistosten tekijäksi, jotka hän muodosti pienistä Arabian tehtailla tehdyistä kaakeleista. Viimeisin työ oli presidentin virka-asuntoon tehty Jäävirta, joka oli pääosin valkoisita kaakeleista, mukana vähän sinistä laattaa.

Ohessa myös muutama kuva EMMAssa esillä olevasta Kosketus / Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttelystä.