Aivan erityisen ihana islanninhevonen hurmasi minut ja vei sydämeni. Olisin voinut napata kaverin mukaani.
Olin koko matkan aikana etsinyt hevoslaumaa kuvattavaksi, mutta joko hevoset olivat liian kaukana tai satoi vettä. Viimeisenä päivänä ajoimme keskellä maaseutua, kun näin tien vieressä lauman islanninhevosia.
Hevoset seisoivat laitumella tuulessa ja tuiskussa harjat hulmuten. Näky oli niin ihana, että sanoin mr H:lle: Muutetaan Islantiin hoitamaan hevosia ja lampaita. Sä voit tehdä vaikka kalastusretkiä ja mä hoidan noita ihania hevosia ja järjestän vaelluksia. Ehkäpä joku päivä löydämme itsemme Islannista, kuka tietää!
Tämä kuvissa oleva ruskea kaveri oli todella utelias ja saapui luoksemme, kun kutsuin sitä. Sain edustavan sivukuvan hurmurista. Kuvassa näkyy erittäin hyvin tyypillisen islanninhevosen rakenne: suora profiili, siro pää ja paksu kaula.
Islanninhevosen historia
Norjalaiset viikingit matkasivat pienten ja lyhytjalkaisten hevosten kanssa Islantiin tuhansia vuosia sitten (900 ekr). On arveltu, että he ottivat mukaansa pieniä hevosia, koska niiden kanssa matkustaminen oli helpompaa. Pienet hevoset veivät nimittäin vähemmän tilaa ja ne pysyivät helpommin pystyssä merenkäynnissä.
Vuonna 982 Islannin parlamentti sääti lain, joka kielsi muiden hevosrotujen tuonnin Islantiin. Niinpä islanninhevonen on ihan oma rotunsa eikä se ole sekoittunut tuhansien vuosisatojen aikana muihin hevosrotuihin. Jos islanninhevonen viedään ulkomaille sitä ei enää koskaan voi tuoda takaisin.
Islanninhevonen on islantilaisen ystävä
Islanninhevonen selviää talvesta hyvin, sillä talvikarva on paksu ja suojaa hevosta Islannin tuiskuissa. Kuten kuvista voi päätellä, myös harja on tuuhea ja lämmittää mukavasti islanninhevosen niskaa. Hevoset ovat erittäin terveitä. Mahtaako johtua siitä, että hevoset ovat melkein aina ulkona.
Islanninhevonen on tottuneet kulkemaan vaihtelevissa maastoissa ja aikaisemmin se on avustanut maanviljelyssä, kantanut taakkoja ja toiminut kulkuvälineenä. Vaikka nykyään tiet alkavat olla paremmassa kunnossa ja isoilla maastoautoilla pääsee kulkemaan vaikeassa maastossa, hevoset ovat edelleen tärkeitä islantilaisille. Niitä on tuhansittain Islannissa ja nykyisin nekin palvelevat turismia.
Erityinen hevonen, islanninhevonen
Yleensä hevosilla on kolme askellajia, islanninhevosella niitä on viisi. Käynnin, ravin ja laukan lisäksi se kulkevat tölttiä ja liitopassia.
Pehmeässä töltissä jalat liikkuvat samassa järjestyksessä kuin käynnissä. Meno on tasaista ja pehmeää. Nopeassa liitopassissa saman puolen jalkapari käy maassa yhtä aikaa. Sitä osaavat vain lahjakkaimmat hevoset ja taitavimmat ratsastajat.
Olen pari kertaa päässyt ratsastamaan islanninhevosella. Kerran Islannissa ja toisen kerran Suomessa. Koska olen pitkä, minulle islanninhevonen on yleensä liian pieni ratsu. Muuten islanninhevonen on kyllä aivan ihana.
Islanninhevosvaelluksia tehdään ympäri saarta ympäri vuoden. Postaukseni Reykjavikista.
