Mindyjblog

Bungalow-talo, sisustaminen, kissat, ruoka, museot ja matkustaminen

Vapaa-ajan tontista tehty tarjous hyväksyttiin ja kaupan myötä pääsimme raivaustöihin eli puiden kaatoon tulevalta mökkitieltä ja parkkipaikalta.

Näyttökuva 2017-07-01 kello 20.51.19Puiden kaataminen on suhteellisen helppoa ja sujuu nopeasti, oksien karsiminen ja puiden pätkiminen pölleiksi sitä vastoin ei. Eniten aikaa vie oksien kuljettaminen valtaviin tien varteen kasattuihin kasoihin. Viikossa olemme kuitenkin edenneet jo mäkkitontin rajalle ja se jos mikä tuntuu erittäin kivalta.

Runkotieltä katsoen ei näy muuta kuin puskaa ja yksi tolppa eli mökkitien vasen rajatolppa.

_MG_4793Ensimmäisen päivän aherruksen jälkeen metsää oli kaatunut 10 m. Ilman kommelluksia ei tästä päivästä selvitty, sillä melkoisen iso puu lähti kaatumaan napuritontilla kulkevaa sähköjohtoa kohden. Onneksi kaatuvan puun tiellä oli koivu, jota vasten kaadettu puu jäi nojaamaan. Siinä sitten pähkäilimme millä ihmeen konstilla saamme puun siirtymään ja kaatumaan ohi sähköjohdon.

Hätä keinot keksii. Vahvan köyden avulla saimme vetämällä puun kaatumaan sivuttain ja latva vain hipaisi sähkölankaa. Tästä läheltä piti tilanteesta opimme sen, että köyden avulla myös väärään suuntaan kaatuvat puut voi ohjata kaatumaan haluttuun suuntaan.

IMG_0298

Kolmessa päivässä saimme kaadettua jo niin paljon puita, että runkotieltä näki mökkitiellä olevalle suurelle kivelle. Olimme edenneet siis parisenkymmentä metriä.Vasta nyt, kun puita on kaadettu tien alkupäästä, huomaa miten jyrkkä tien alku on. Voi olla, että talvella siinä ajetaan ainoastaan nelivetoisella autolla tai sitten kävellään.IMG_0304

Saha hipaisi viidentenä päivänä reiteeni repaleisen haavan, joten pääsin tutustumaan Lohjan sairaalan päivystykseen. Oli muuten todella hyvä ja miellyttävä palvelu, mutta toivottavasti sinne ei joudu toista kertaa. Onnettomuudesta oppineena kävin ostamassa mr H:n kanssa viiltosuojahousut ja suojamaskin.

Aivan mökkitien päässä oli suuri kaatunut kuusi, joka esti pääsyn tontille. Nyt kuusi on sahattu pölleiksi ja tieltä pääsee hyvin kulkemaan tontille.

IMG_0312IMG_0313

IMG_0319

Tontilla kävi viikonloppuna maaurakoitsija arvioimassa maansiirtotyön laajuutta. Maapohja on maaurakoitsijan mukaan hyvä, joten maata ei tarvitse poistaa. Sitä vastoin tiellä olevat suuret kivet ja kannot pitää poistaa, jonka jälkeen tielle asennetaan kangas ja kankaan päälle tuodaan kahdenlaista soraa. Sitten tien pitäisi olla valmis. Kuulostaa melkoisen yksinkertaiselta toimenpiteeltä, mutta tuskin se viikossa valmis on.

terveiset

 

 

Olin jo aikoja sitten päättänyt, että mökkiä en hanki. Keväällä työkaverit alkoivat kertoa viikonlopuistaan mökeillään ja minuun iski mökkikuume. Ensin vaan katselin netissä tarjolla olevia mökkejä, mutta pian olimme jo katselemassa mökkejä. Ei löytynyt mitään budjettiin ja välimatkaan sopivaa, kunnes mr. H löysi Lohjalla Lohjanjärven rannassa myynnissä olevan vapaa-ajan tontin. Ajoimme katsomaan tonttia.

_MG_4793Tontille on kuljettu pientä polkua pitkin, joka on kahdenkymmenen vuoden aikana kasvanut umpeen.

_MG_4794-2Kuljimme tiheässä metsässä hyttysten ympäröimänä kaatuneita puita väistellen, kunnes eteen ilmestyi vuonna 1952 rakennettu romahtanut mökki.

_MG_4796

Näyttökuva 2017-07-01 kello 20.51.19Mökki on rakennettu rinteessä olevalle tasanteelle ja mökistä näkyi vain pystyssä oleva savupiippu.

_MG_4798_MG_4800_MG_4803_MG_4812_MG_4814Mökiltä näkymä järvelle oli puiden peitossa, mutta rantaan päästyämme näimme Lohjanjärven!

_MG_4808_MG_4806Näkymää katsoessani mietin olenko valmis raivaamaan mökkitieltä ja tontilta lähes 100 puuta, hajottamaan mökin ja kuljettamaan sen pois tontilta sekä viettämään kesää tontilla, joka on pelkkää rinnettä.

KYLLÄ! paikka on kaiken vaivan arvoinen ja päätös oli syntynyt. Haluamme viettää kesämme juuri tällä paikalla.

terveiset

P.S. seuraa blogissani miten mökkiprojekti etenee

 

 

 

 

Törmäsin Firskarsissa käydessäni Kim Simonssonin kirjaan Tales of the Moss People ja siinä olevaan kahteen kuvaan:

Seuraavana viikonloppuna tapasin itse taitelijan Suomi-näyttelyn avajaisissa ja kuulin, että kuvassa oleva maaginen koski on Risslan koski Fiskarsin pohjoispuolella. Putoukset sijaitsevat luonnonsuojelualueella ja ovat Etelä-Suomen korkeimpia koskia. Lisää tietoa koskiryhmästä voi lukea TÄÄLTÄ.

Alajuoksulla kosken varren puita ja kiviä katsellessani mieleeni tuli Kim Simonssenin patsaat, The Moss People. Onkohan taitelija saanut inspiraation teoksiinsa täältä, jossa sammal on peittänyt kauniisti puiden rungot ja puron varressa olevat kivet.

_MG_4492
_MG_4490
_MG_4497Risslan putous on ehdottomasti kaunein näkemäni koski. Rinne on melkoisen jyrkkä, minkä huomasin kavutessani painavan kamerarepun ja isojen hölskyvien saappaiden kanssa kumpuilevassa metsäisessä maastossa. Hiki nousi pintaan ja reisilihakset olivat koetukselle. Kapuaminen oli kyllä vaivan arvoista näiden upeiden maisemien vuoksi.

_MG_4509_MG_4505_MG_4527
Risslan putous alkaa vanhalta vuonna 1899 rakennetulta padolta, jolla on aikoinaan säädelty Myllyjärven korkeutta ja tuotettu sähköä Fiskarsin ruukille. Padon päällä voi kävellä, tosin omalla vastuullaan kaiteiden puuttuessa padon kummaltakin reunalta.

_MG_4555
_MG_4554_MG_4538_MG_4541

Puron reunalla on vuosisadan alussa kulkenut oheisten metallista valmistettujen tukien päällä puinen vesiputki. Kuulin paikalle osuneelta fiskarsilaiselta, että vesiputki on tuhopoltettu jossakin vaiheessa.

_MG_4586_MG_4567

_MG_4591

Ympäristössä kasvaa myös pähkinäpensaita ja sinivuokkoja. Lisäksi löysin vanhan numerokyltin kiven päältä.

_MG_4559_MG_4564_MG_4589

Kesällä tulemme tänne uudelleen kuvaamaan.

Kävin ensimmäisen kerran Sicapellessä joulukuussa 2014 ja ihastuin oitis paikan rentoon tunnelmaan sekä erittäin maukkaisiin ruokiin. Ruoan lisäksi ravintolassa on satsattu laadukkaisiin viineihin, joita ostetaan viinitiloilta ympäri Eurooppaa. Tänään sain mm. maistaa saksalaista Rieslingiä, jonka on valmistanut jo 13 vuotiaana viinin teon aloittanut saksalainen 27 vuotias nuori mies. Harmi kun on niin hatara nimimuisti ettei viinin merkki saati valmistaja muistu mieleen. Vaikka nimi ja valmistaja jäävät nyt  hämärän peittoon, viini oli erinomaista. fullsizeoutput_2de

Sicapelle sijaitsee Hotelli Onnissa Porvoossa Tuomiokirkon läheisyydessä (kuvassa näkyy kirkon kellotapulin varjo). Sicapelle on saanut nimensä Ville Vallgrenin lemmikkipossun, Sikapellen, mukaan.

fullsizeoutput_2e0

SicaPelle Dining & Wining on kunnianosoitus elämänilolle, naurulle, hedonismille, kommelluksille, erinomaiselle viinille ja ruoalle, taiteelle ja ennenkaikkea Villen rakkaalle lemmikkiporsaalle, Sikapellelle.

Mihin lienee sika hävinnyt pöydästä, kun tänään sian tilalla oli pullollinen grappaa.

IMG_0064

fullsizeoutput_2df

fullsizeoutput_2dc

Vappulounas koostui kolmesta alkuruoasta.

Ensimmäinen alkuruoka oli raakaa siikaa höystettynä inkiväärilastuilla ja vesikrassilla. Tarjoilijan mukaan annoksessa yhdistyivät italialaiset ja aasialaiset maut.

fullsizeoutput_2d2

Toinen alkuruoka oli speltistä valmistettu risotto japanilaisilla sienillä. Ensimmäinen kerta kun söin speltistä valmistettua risottoa eikä varmasti viimeinen.

fullsizeoutput_2cd

Kolmas alkuruoka oli pitkään uunissa haudutettua lanttua Västerbotten juuston ja maukkaan lanttuliemen kera.

fullsizeoutput_2d4

Alkuruoat olivat suussa sulavia ja maut erinomaisia, ne veivät kielen mennessään. Pääruokana oli paistettua nieriää kaaleilla ja sipulilla höystettynä. Kala oli hyvää ja sipulit erinomaisen maukkaita.

fullsizeoutput_2d6

Koska oli vappu, jälkiruokana tarjoiltiin munkkeja ja kreemiä. Ensimmäinen ajatus munkkivadin nähdessäni oli, että en jaksa syödä enää mitään.

fullsizeoutput_2d8

fullsizeoutput_2da

Yksi kerrallaan munkit kuitenkin hävisivät kulhosta.

fullsizeoutput_2c8

Kiitos Riku Stenroos erinomaisesta vappulounaasta jälleen kerran!

Nähdään taas,

terveiset