Mindyjblog

Bungalow-talo, sisustaminen, kirpputorit ja valokuvaus

Helmikuun puolivälissä kävin valokuvausretkellä Nurmijärven Myllykoskella kuvaamassa koskikaraa kosken alajuoksulla. Tämän jälkeen ilma kylmeni, veden pinta alkoi nousta ja virtaus koskessa lisääntyi joen jäätyessä. Ilmeisesti tämä oli liikaa linnulle ja kara lähti muille maille, sitä ei enää löytynyt alajuoksulta.

Viikonloppuna lähdimme upeassa säässä kulkemaan Myllykosken yläjuoksulle päin. Lue lisää Myllykoskesta täältä. Ensin kuljimme pitkospuita pitkin metsän siimeksessä. Auringon houkuttelemana uskalsimme jäälle kävelemään. Tosin mielessä kyllä kävi, että jään alla vesi virtaa melkoisen voimakkaasti eikä voi olla varma kantaako jää. Varmuuden vuoksi kävelimme joen rannalla, sillä muita kuin eläimiä ei jäällä ollut aikaisemmin kulkenut.

Vantaanjoki talvi 2018

Karaa ei näkynyt, mutta pysähdyin kuvaamaan talventörröttäjää. Näitä tulee kuvattua joka vuosi. Niissä on jotakin kiehtovaa.

Talventörröttäjä Vantaanjoki talvi 2018

Jatkoimme matkaa joen yläjuoksulle ja vihdoin ja viimein näin karan kylpemässä joessa. Kara on todella sympaattinen pieni lintu, jonka kuvaaminen on haasteellista. Jos jatkan tätä lintukuvaamista (epäilen että en) tarvittaisin paljon suuremman objektiivin kuin minulla tällä hetkellä on. Tämän isompia kuvia en linnusta tällä hetkellä saa, valitettavasti.

Koskikara eli kara kuvattuna talvella 2018

Koskikara eli kara kuvattuna talvella 2018

Koskikara eli kara kuvattuna talvella 2018

Ohessa on linkki aikaisemmin ottamiini kuviini linnusta. Kuvat on kuvattu Canon 5d Mark II + 70-200 mm 1:2.8 objektiivilla.

 

Nukarinkoski on Vantaanjoen suurin koskijakso. Pituutta koskelle kertyy 1300 metriä ja pudotusta 25 metriä. Nukarinkosken kunnostus aloitettiin 1996. Kunnostuksessa mm. koskea kivettiin ja rakennettiin kalaportaat. Koski onkin komea luonnonnähtävyys. Sen rannoilla on ollut pienimuotoista teollisuutta, mm. saha. Rannoilla kiertää useita reittejä ja joen yli pääsee neljää eri siltaa pitkin. Yksi Nukarinkosken ulkoilureiteistä kulkee läpi kilpikaarnarunkoisten mäntyjen metsän, jossa esiintyy vanhojen kookkaiden mäntyjen lisäksi kangaskorte-esiintymä (lisää Nukarinkoskesta täältä).

Nukarinkosken yläjuoksulta (Kansakoulu) kulkee upea kävelyreitti kohden Tammisiltaa, jossa sijaitsee alajuoksu. Kävelimme sen viikko sitten sunnuntaina upeassa auringonpaisteessa. Ihastuin Nukarinkoskeen, sinne piti päästä kuvaamaan uudelleen. Mikä sen parempi kuin talvinen pakkasaamu, pakkasta -20 astetta ja aikainen herätys upeaan lomapäivään. Vaatteita tarpeeksi kerroksittain päälle, nopea aamiainen, autoon, matka kohti Nurmijärveä ja Nukarinkoskea.

Koski oli ehtinyt jäätyä neljässä päivässä ja usva nousi koskesta. Tällä kertaa menimme kosken alajuoksulle eli lähdimme Tammisillalta etelään päin. Tässä upea Nukarinkoski:

Nukarinkoski Nurmijärvi talvi 2018

Nukarinkoski Nurmijärvi talvi 2018

Nukarinkoski Nurmijärvi talvi 2018

Nukarinkoski Nurmijärvi talvi 2018

Nukarinkoski Nurmijärvi talvi 2018

_MG_6954-2-Edit

Nukarinkoski Nurmijärvi talvi 2018

Tammisilta Nukarinkoski

Tammisilta Nukarinkoski talvi 2018

Kuvat otettu 18.2. ja 22.2.  Kuvauskalusto Canon 5D Mark II ja 24-105 1:4. Kuvien säätö Lightroom ja Photoshop CC.

 

Koskikaraa (Cinlus cinlus) näkee Etelä-Suomessa talvisin, sillä se muuttaa sulien vesistöjen varrelle loka-marraskuussa ja palaa pesimäalueilleen jälleen maalis-huhtikuussa. Luontoportin mukaan meillä talvehtivat yksilöt ovat pääosin peräisin Pohjois-Norjasta (koskikara on Norjan kansallislintu).

Kävin kuvaamassa koskikaraa Nurmijärvellä helmikuun puolivälissä ennen kovia pakkasia. Tänä talvena koskella on näkynyt ainoastaan yksi koskikara, viime vuonna niitä oli Nurmijärvellä parisen kappaletta. Aikaisempiin kuviin pääset tästä.

Näiden kuvien jälkeen koskikaraa ei ole näkynyt Nurmijärvellä, mahtaako syynä olla veden pinnan nousu joessa. Pakkasen kiristyminen on nimittäin nostanut veden pintaa ja koski on kuohunut nyt kovemmin kuin kuvien ottamisen aikaan.  Toivottavasti se vielä tulee koskelle ennen muuttoaan pohjoiseen.

Koskikara Nurmijärvi

Kara asuu talvella Etelä-Suomessa sulien vesien varrella

Koskikara Nurmijärvi

Kara osaa poseerata

Koskikara Nurmijärvi

Kosken kuohujen keskellä pikkuinen kara

Koskikara Nurmijärvi

Kara viihtyy rantatöyräiden alla

Koskikara Nurmijärvi

Kara pesupuuhissa

Koskikara Nurmijärvi

Kara kuvattuna helmikuussa 2018

Koskikara Nurmijärvi

Koskikara lennossa

Kuvat on otettu Canon 5D MK II + EF 70-200 mm 1:2.8 L IS UM. Tirppakuvia varten pitäisi olla joku megalomaaninen objektiivi, joka painaa tuhottomasti ja maksaa maltaita. Ehkäpä kuvaan jatkossa maisemia ja jotakin hieman suurempaa kuin koskikara.

Kynttilöiden valmistus itse on ollut mielessä jo jonkin aikaa. Tässä postauksessa ohjeet parafiini – steariini kynttilän valmistukseen.

On kiva kokeilla uusia askartelujuttuja ja kävin Hobby Pointissa alkuviikosta kyselemässä, miten kynttilöiden valmistus itse onnistuu. Myyjän mukaan kynttilöiden valmistus itse on todella helppoa ja kynttilöiden valmistamiseen tarvitaan:

  1. Parafiini
  2. Steariini
  3. Kattila massan sulattamiseen
  4. Kyllästettyä sydänlankaa
  5. Väriä ja hajustetta (jos haluaa värillisen ja tuoksuvan kynttilän)
  6. Muotti kynttilän valamiseen

Muottien valmistus

Ennen massan sulattamista valmistellaan muotit. Löysin Lohjalta kirpputorilta nämä ihanat muotit kuudella eurolla eli euron kappale (tosin yksi muotti oli rikki, huomasin sen vasta kotona).

Kynttilöiden valmistus itse

Kynttilämuotti löytyi kirpparilta

Käytin kynttilöiden valamiseen valmiiksi kyllästettyä sydänlankaa, jonka toisessa päässä on metallilätkä. Lätkä helpottaa valamisen aikana sydänlangan paikoillaan pysymistä, sillä lätkät voi kiinnittää pienellä määrällä sulatetulla kynttilämassalla kiinni muotin pohjaan. Ostamani sydänlangat ovat liian pitkiä muotteihin, mutta katkaisin ne saksilla poikki massan kovettumisen jälkeen.

Alla olevassa kuvassa sydänlangat on kieputettu puisen grillivartaan ympärille ja varras asetettu muotin reunojen varaan.

Kynttilöiden valmistus itse, muotti

Kynttilöiden valmistus itse, muotti

Kynttilöiden valaminen on melkoisen sotkuista puuhaa, joten työskentelytila kannattaa suojata vaikka Hesarilla.

Kynttilämassan (parafiini – steariini) valmistus

Tarvittavan kynttilämassan määrän saa selville täyttämällä muotti vedellä ja sen jälkeen mittaamalla veden määrän (huomioi, että muotti täytetään enintään sentin päähän yläreunasta, joten veden määrä tämän mukaisesti). Jokaista desilitraa kohden tarvitaan 90 g sulattamatonta massaa.

Se missä suhteessa kynttilään sekoitetaan parafiini ja steariini riippuu valmistettavan kynttilän ominaisuuksista. Steariini kynttilä pysyy palaessaan suorana eikä sen malli muutu, kun taas parafiini kynttilä muuttuu sulaessaan pehmeäksi ja se voi pehmetä myös auringon paahteessa. Parafiini kynttilän varressa valo hohtaa, läpikuultamattomassa steariini kynttilässä ei niinkään.

Valmistin itse massan käyttäen puolet steariinia ja puolet parafiinia. Alla olevassa kuvassa purkin pohjalla (ja vähän sivussa kimaltelee) steariinia ja päälle mittasin saman verran parafiinia. Yhteensä sulatin 580 g massaa, joka vastaa siis 6,4 dl sulatettua massaa.

Kynttilöiden valmistus itse, parafiini steariini

Kynttilämassan (parafiini – steariini) sulattaminen

Kynttilämassan sulattamista varten kävin ostamassa Kierrätyskeskuksesta korkealaitaisen kattilan yhdellä eurolla.

Ohjeissa massan sulattamiseen suositellaan vesihaudetta, sillä kynttilämassa on helposti syttyvää. Itse olen sulattanut massan kuitenkin suoraan kattilassa ja  säätänyt levyn keskilämmölle.

Kynttilöiden valmistus itse, parafiini steariini

Massan sekoittamiseen voit käyttää vaikka puisia grillivartaita, jotka voi käytön jälkeen heittää pois. Tässä massa on lähes sulanut.

Kynttilöiden valmistus itse, parafiini steariini

Ja tältä massa näyttää täysin sulaneena. Kun massan lämpötila on 93-astetta, lisää haluamaasi tuoksua sekaan. Tuoksuöljyjä löytyy monenlaisia ja voit myös yhdistellä niitä luodaksesi haluamasi tuoksun. Lisäämällä sitronellaöljyä ulkokynttilään karkotat samalla hyönteisiä. Käytä aina kynttiläntekoon tarkoitettuja tuoksuöljyjä.

Kynttilöiden valmistus itse, parafiini steariini

Kynttilän valu

Kun seos on sulanut ja saavuttanut 93-asteen lämpötilan, kaada seos suoraan muotin keskelle. Vältä läikyttämästä seosta muotin renoille ja täytä muotti enintään sentin päähän reunasta.

Kynttilöiden valmistus itse, sydänlanka valaminen

Kynttilöiden valmistus itse, parafiini steariini, sydänlanka

Kun massa on jähmettynyt hetken, kopauta muottia varovasti, jolloin mahdolliset ilmakuplat rikkoutuvat. Mikäli massan kovettumisen jälkeen sydänlangan ympärille muodostuu painauma, pistele neulalla reikiä painauman kohtaan ja kaada siihen varovasti lisää kuumaa kynttilämassaa.

Ensimmäinen valuyritys on valmis. Kynttilöissä on erittäin kaunis ja rauhallinen liekki.

Kynttilöiden valmistus itse, parafiini steariini

Kynttilöiden valmistus itse, parafiini steariini

Kynttilöiden valmistus itse, parafiini steariini

Kannattaa rohkeasti kokeilla, kynttilän valmistus itse ei ole vaikeaa.Seuraavaksi taidan kokeilla soijavahapohjaisten kynttlöiden valamistusta.

Oikein mukavaa joulun odotusta kaikille lukijoilleni!

 

 

 

 

 

 

Sain vihdoin ja viimein hankittua pellavatyynyt makuuhuoneeseen. Ompelin itse oranssit ja mustavalkoiset pellavatyynyt Design Kuusta hankituista pellavakankaista. Samalla sain makuuhuoneeseen myös oranssia väriä, johon olen erittäin ihastunut. Kirjoitin keväällä oranssin käytöstä sisustuksessa ja voit lukea siitä lisää täältä. Jos olet kiinnostunut värien käytöstä sisustuksessa voit lukea neljä vinkkiä täältä

Viime viikonloppuna olin käymässä Ornamon joulumyyjäisissä ja päädyin siis Design Kuun ständille ihastelemaan myynnissä olevia pellavaisia tyynyjä ja pussilakanoita. Pellavakankaat on kudottu Latviassa Design Kuun suunnitelman mukaisesti ja kuulin, että kankaita ei enää valmisteta. Oranssin väristä pellavaa oli myynnissä yksi tyynynpäällinen ja mustavalko-oranssista pussilakanaa, jonka yläosa oli valmistettu oranssista Syksy-kankaasta, yksi kappale. Ostin siis jäljellä olevat ihanat pellavaiset vuodevaatteet pellavaisten tyynyjen tekoa varten.

DYI – pellavatyynyt

Myyjän suosituksesta pesin pellavakankaat ennen kuin aloin niiden muokkaamisen tyynyiksi. Myyjä kertoi, että pellavakangasta ei saa koskaan kuivattaa kuivaksi. Liian kuivaksi kuivattuna kangas alkaa halkeilla ja menettää pellavalle luontaisen kiillon. Pesussa kankaista lähti melkoisesti nukkaa, joka kankaan kuivuttua oli harjattava irti kankaasta. Nukka oli todella tiukassa ja harjata sai melko pitkään. Toivottavasti nukkaa ei pesun yhteydessä enempää irtoa kankaasta eikä tyynyt muutenkaan nukkaa.

Kankaan kuivuttua  purin pussilakanan osiin ja käytin valmista tyynyä mallina kankaan leikkaamiseen. Saumat oli helppo purkaa katkaisemalla muutama ommel ja sen jälkeen reippaasti repimällä saumat eroon toisistaan. Saumojen ja kankaan silitys kuumalla raudalla ja sen jälkeen kangas oli valmis työstettäväksi. Aikaa kului kolme tuntia kankaiden purkuun, leikkaamiseen ja tyynyjen ompeluun.

Pellavatyynyt muuttivat välittömästi makuuhuoneen olemusta ja oranssi pellavakangas tummaa sängynpäätyä vasten näyttää hyvältä. Mustavalkoinen Koivu-pellavakangas on niin perin suomalainen ja nimensä mukaan saanut innoituksen koivun rungosta.

 

Pellatyynyt, makuuhuone, oranssi Syksy, mustavalkoinen Koivu

Pellavatyynyt, makuuhuone, oranssi Syksy, mustavalkoinen Koivu

 

Pellavatyynyt, makuuhuone, oranssi Syksy, mustavalkoinen Koivu

Olen pellava-fani ja etsin kirpputoreilta vanhoja pellavaisia pyyhkeitä, joita käytän keittiössä niin pitkään kuin kangas kestää. Lisäksi monta vuotta sitten löysin kirpparilta ihanan ohuen pellavaisen lakanan, jossa oli virkattua pitsiä lakanan toisessa reunassa. Käytin lakanaa ensin verhona ja sen jälkeen värjäsin sen siniseksi. Sininen pellavaliina oli käytössä pitkään pöytäliinana. Lisäksi olen pariin otteeseen hankkinut pellavaiset pussilakanat, mutta valitettavasti ne pölyävät liikaa enkä olen etsinnöistä huolimatta löytänyt pölyämättömiä pellavaisia vuodevaatteita.

Mustavalkoista Koivu-kangasta jäi jäljelle vielä yhden pussilakanan pituuden verran. Suunnittelen siitä päiväpeittoa, jos saan kankaan pois Hemmolta.

Hemmo ja Design Kuun Koivu-pellavakangas