Punainen kukkamatto 60-luvulta

Punainen kukkamatto 60-luvulta kiinnitti huomioni Catawiki -nettihuutokaupassa. Ilmoituksen mukaan kyseessä on harvinainen pyöreä skandinaavinen 1960-1974 Op art-matto (mitä tuo mahtaa tarkoittaa?). Myyjä pyysi tarkistamaan kuvista maton kunnon ja kertoi, että matossa on ajan tuomia jälkiä.

60-luvun punainen kukkamatto
60-luvun punainen kukkamatto

Nyt kun katson ilmoituksessa olleita kuvia, niin punainen kukkamatto on todella likainen ja rispaantunut. En vaan osannut olla huudon aikana kriittinen, matto oli niin IHANA!

Hinta oli toki edullinen, sillä sain punaisen kukkamaton 30 eurolla. Tosin kaikkien kulujen kera matto maksoi 91 euroa, josta kuljetuskulu 59 euroa (kiskurihinta kolme viikkoa kestäneelle toimitukselle).

Sain haisevan ja likaisen maton

Kolme viikkoa huudon jälkeen musta paketti oli jätetty ulko-ovelle. Jipii, ajattelin ja repäisin paketin auki. Paketissa oli unelmieni punainen kukkamatto melkoisen hajun kera. Heitin maton ulos parvekkeelle pakkaseen ja siellä se oli kolme viikkoa, mutta haju ei lähtenyt.

Lähempi tarkastelu paljasti punaisen kukkamaton olevan äärimmäisen likainen ja sitä oli ilmeisesti säilytetty jossakin tunkkaisessa paikassa. Tuuletus ei poistanut hajua, joten päätin pestä maton. Ensimmäisellä pesukerralla vesi oli tumman ruskeaa, mutta vaaleni pikku hiljaa pesukertojen edetessä. Kolmen pesu- ja huuhtelukerran jälkeen vesi oli puhdasta ja maton haju maltillinen.

Hemmon kanssa punaisen kukkamaton korjauspuuhissa

Parin päivän päästä matto oli kuiva ja päivän tuuletuksen jälkeen hajuton! Väri on kerrassaan upea ja punainen kukkamatto aivan ihana. Harmi vaan, että se oli melko pahoin rispaantunut.

Seuraavaksi edessä oli maton korjaaminen. Hemmon avustuksella ompelin punaisen kukkamaton kuntoon.

Maton korjaus
Hemmo ja maton korjaus
Upea pyöreä punainen 60-luvun kukkamatto

Punainen kukkamatto toivottaa tervetulleeksi huvilalle

Punainen kukkamatto sopii täydellisesti huvilan pieneen eteiseen. Kunhan Kontio saa kylpyhuoneen oven vaihdettua ruskeaksi (meillä on tällä hetkellä kaksi harmaata ovea), eteinen on valmis.

Eteisen seinä on maalattu Osmo Colorin puuvahalla, josta voit lukea lisää postauksestani. Eteinen on kalustettu Merivaaran 30-luvun yöpöydällä ja Torista ostetulla 1800-luvulta peräisin oleva vaatekaapilla. Lisäksi eteiseen tulee vielä puna-musta jakkara, kunhan saan sen kunnostettua.

Class House, punainen pyöreä 60-luvun matto

Jos tunnistat punaisen kukkamaton ja tiedät siitä vaikka tekijän ja maan jossa se on tehty, niin olisi kiva saada lisätietoa. Muutenkin kaikki kommentit ovat tervetulleita!

Islanninhevonen vei sydämeni, haluan takaisin Islantiin

Aivan erityisen ihana islanninhevonen humasi minut ja vei sydämeni. Muistona tuosta hurmurista on upeita kuvia.

Aivan erityisen ihana islanninhevonen hurmasi minut ja vei sydämeni. Olisin voinut napata kaverin mukaani. 

Islanninhevonen
Liikaa tukkaa, mä en nää täältä mitään…

Olin koko matkan aikana etsinyt hevoslaumaa kuvattavaksi, mutta joko hevoset olivat liian kaukana tai satoi vettä. Viimeisenä päivänä ajoimme keskellä maaseutua, kun näin tien vieressä lauman islanninhevosia. 

Hevoset seisoivat laitumella tuulessa ja tuiskussa harjat hulmuten. Näky oli niin ihana, että sanoin mr H:lle: Muutetaan Islantiin hoitamaan hevosia ja lampaita. Sä voit tehdä vaikka kalastusretkiä ja mä hoidan noita ihania hevosia ja järjestän vaelluksia. Ehkäpä joku päivä löydämme itsemme Islannista, kuka tietää!

Tämä kuvissa oleva ruskea kaveri oli todella utelias ja saapui luoksemme, kun kutsuin sitä. Sain edustavan sivukuvan hurmurista. Kuvassa näkyy erittäin hyvin tyypillisen islanninhevosen rakenne: suora profiili, siro pää ja paksu kaula. 

Islanninhevosen historia

Norjalaiset viikingit matkasivat pienten ja lyhytjalkaisten hevosten kanssa Islantiin tuhansia vuosia sitten (900 ekr). On arveltu, että he ottivat mukaansa pieniä hevosia, koska niiden kanssa matkustaminen oli helpompaa. Pienet hevoset veivät nimittäin vähemmän tilaa ja ne pysyivät helpommin pystyssä merenkäynnissä.

Vuonna 982 Islannin parlamentti sääti lain, joka kielsi muiden hevosrotujen tuonnin Islantiin. Niinpä islanninhevonen on ihan oma rotunsa eikä se ole sekoittunut tuhansien vuosisatojen aikana muihin hevosrotuihin. Jos islanninhevonen viedään ulkomaille sitä ei enää koskaan voi tuoda takaisin. 

Islanninhevonen

Islanninhevonen on islantilaisen ystävä

Islanninhevonen selviää talvesta hyvin, sillä talvikarva on paksu ja suojaa hevosta Islannin tuiskuissa. Kuten kuvista voi päätellä, myös harja on tuuhea ja lämmittää mukavasti islanninhevosen niskaa. Hevoset ovat erittäin terveitä. Mahtaako johtua siitä, että hevoset ovat melkein aina ulkona. 

Islanninhevonen

Islanninhevonen on tottuneet kulkemaan vaihtelevissa maastoissa ja aikaisemmin se on avustanut maanviljelyssä, kantanut taakkoja ja toiminut kulkuvälineenä. Vaikka nykyään tiet alkavat olla paremmassa kunnossa ja isoilla maastoautoilla pääsee kulkemaan vaikeassa maastossa, hevoset ovat edelleen tärkeitä islantilaisille. Niitä on tuhansittain Islannissa ja nykyisin nekin palvelevat turismia.

Islanninhevonen

Erityinen hevonen, islanninhevonen

Yleensä hevosilla on kolme askellajia, islanninhevosella niitä on viisi. Käynnin, ravin ja laukan lisäksi se kulkevat tölttiä ja liitopassia. 

Pehmeässä töltissä jalat liikkuvat samassa järjestyksessä kuin käynnissä. Meno on tasaista ja pehmeää. Nopeassa liitopassissa saman puolen jalkapari käy maassa yhtä aikaa. Sitä osaavat vain lahjakkaimmat hevoset ja taitavimmat ratsastajat.

Olen pari kertaa päässyt ratsastamaan islanninhevosella. Kerran Islannissa ja toisen kerran Suomessa. Koska olen pitkä, minulle islanninhevonen on yleensä liian pieni ratsu. Muuten islanninhevonen on kyllä aivan ihana. 

Islanninhevonen
Islanninhevonen vaellus

Islanninhevosvaelluksia tehdään ympäri saarta ympäri vuoden.  Postaukseni Reykjavikista.  


Reykjavik toukokuussa 2018 by MindyJ

Reykjavik toukokuu 2018, viisi ikimuistoista keväistä päivää. Lähes 1 000 valokuvaa, 1 500 ajettua kilometriä ja upeita maisemia vesiputouksineen.

Kuvausähkyn vuoksi kuvat seisoivat käsittelemättä pilvessä yli puoli vuotta. Onneksi pääsin taas kuvaamisen ja kuvien käsittelemisen makuun käytyäni Myllykoskella viime viikonloppuna. Nyt on tuhannesta valokuvasta 70 jäljellä, julkaisen niitä nyt pikku hiljaa täällä blogissani. 

Reykjavik Islanti
Reykjavik

Islannin pääkaupunki on Reykjavik

Islannin pääkaupunki on Reykjavik, jossa asuu 120 000 islantilaista eli noin kolmannes koko väestöstä (350 000). Wikipedian mukaan Islannissa väestöstä 6,5% on ulkomaalaisia ja suurin joukko on muuttanut Puolasta. Mutta eihän noita ulkomaalaisia ole kuin nippa nappa yli 20 000. Ehdotin Mr H:lle, että myydään talo pois ja muutetaan Reykjavikiin. Ei hän nyt suuremmin innostunut ajatuksesta…

Reykajavik Islanti

Yritimme löytää Reykjavikin sivukaduilta paikallisen ruokapaikan ja päädyimme ihan mukavaan kuppilaan, jossa kala oluen kanssa maistui erinomaiselta. Tosin paikallisia siellä oli vain kourallinen. Oheinen annos maksoi parikymppiä, olut noin 6 euroa. 

Yleensä jokaisella matkalla haluan käydä paikallisessa kirkossa ja niin myös tällä kertaa. Oli todella mukavaa törmätä suomalaisen kuoron esitykseen Reykjavikissa. Taltion upeaa laulua ja se on nyt kuultavissa oheisella videolla. 

Suomalainen kuoro laulaa Reykjavikissa kirkossa

Ilmasto 

Kun lähdimme Suomesta toukokuun alussa oli 10 astetta lämmintä.  Palatessamme takaisin Suomessa oli kesä ja 30 astetta. Viidessä päivässä oli siirrytty myöhästyneestä keväästä kertaheitolla kesään.

Islannissa sitä vastoin oli tasaisen tappava kylmyys. Onneksi oli pipo ja käsineet mukana, ilman niitä olisimme varmasti pysyneet neljän seinän sisällä. 

Reykjavik Islanti

Tosin loman aikana kävi tuuri sään suhteen ja  saimme nauttia upeasta auringon paisteesta ilman pipoa ja hanskoja. Golf-virtauksen ansiosta sää Islannissa on leuto ympäri vuoden. Kesällä voi erittäin lämpimänä päivänä olla jopa 21 astetta ja talvella kylmimmät yöt tipahtavat – 10 asteeseen. 

Rakastuin Islantiin 30 vuotta sitten

Rakastuin Islantiin ollessani siellä kymmenen päivää -80-luvun loppupuolella. Matkasin Norjasta laivalla Seydisfjourdiin ja kiersin saaren ympäri. Mieleni valtasi upean vihreä maa, jota halkoi jää- ja laavakentät. Sugar Cubes (Björkin bändi), islantilaiset villapaidat ja kuivattu kala seurasivat minua Suomeen. Heti Suomeen palattuani halusin sinne takaisin! 

Pari vuotta myöhemmin pääsinkin takaisin Islantiin ja vietin Reykjavikissa kolme kuukautta kesätöissä. Asuin islantilaisessa perheessä ja tutustuin islantilaiseen kotielämään. Melko samanlaista elämää se oli kuin suomalaisillakin. Tosin islantilaiset söivät enemmän kalaa ja työpaikan kuppilassa oli melkein joka päivä tarjolla turskaa. Kesän lopulla alkoi turska tursua korvistakin ulos.

Islantilaiset tekevät paljon töitä

Islantilaisilla on useampi työ eli käytännössä he viikolla ovat aamusta iltaan töissä. Ei ihme, että töitä tehdään paljon, sillä islantilaisilla oli ainakin 30 vuotta sitten vähintään neljä luottokorttia käytössä.

Reykjavikisssa oli -90 luvun alussa muodikkaita vaatteita, sillä islantilaiset uusivat vaatekertansa kuusi kertaa vuodessa. Eurooppalaisia designtuotteita sai Islannista mutta ei välttämättä Suomesta.

Reykajvik Islanti

Nykyään islantilaiset pukeutuvat hyvin samalla tavalla kuin Suomessa enkä löytänyt Reykjavikin keskustasta enää huippumerkkejä, lähinnä kaupat oli täytetty kalliilla islantilaisilla villapaidoilla. 

Reykjavik kasvaa värikkäästi turismin ehdoilla

Reykjavik Islanti

Turismi alkoi vyöryä Islantiin sen jälkeen kun tulivuori Eyjafjallajökull tuprautti savut Euroopan päälle ja Instagramissa jaettiin upeita kuvia Islannin luonnosta.

Reykjavik Islanti

Turismin kasvettua räjähdysmäisesti, pääsyä nähtävyyksiin on rajoitettu ja ihmiset kulkevat aidatuilla alueilla luonnon suojelemisen vuoksi. Aikaisemmin nähtävyyksiin pääsi tutustumaan ilman rajoituksia, mikä mahdollisti parempien kuvakulmien etsimisen. Nykyään se ei enää ole mahdollista. 

Muistojeni Reykjavik on hyvin erilainen kuin se on nykyään. Talot ovat värikkäämpiä ja kaupunki on laajentunut niin etten enää tunnistanut kuin muutaman paikan. 

Reykjavik Islanti

Reykjavikin pääkaduilla turismin tärkeyden huomaa erittäin hyvin, sillä turisteille tarkoitettuja kauppoja ja ravintoloita on vieri vieressä. Niissä hinnat on huomattavasti korkeammat kuin kaupungin ulkopuolella. Aiemmin villapaidan sai 100 markalla, nyt niistä saa maksaa 100-140 euroa.  

Lisää kuvia ja kertomusta Islannista tiedossa lähiaikoina. Seuraavaksi julkaisen kuvia upeista Islannin hevosista. 

Minna ❤️

Nahan ompeleminen sohvaan

Nahan ompeleminen ei loppujen lopuksi ollut niin vaikeaa kuin pelkäsin.  Olen lopputulokseen tässä ensimmäisessä vaiheessa erittäin tyytyväinen. Nahka kankaineen päivineen on kiinnitetty sohvaan ja sohva on jälleen kasattu. Seuraavaksi on edessä tämän projektin vaikein etappi eli sohvatyynyjen ompeleminen. 

Sohvan tukikangas kirpparilta

Olin ajat sitten ostanut Fida kirpparilta kaksi Vallila Interiorsin verhoa enkä ollut keksinyt niille mitään käyttöä. Ne eivät sopineet alakerran makkariin ja olen miettinyt kankaan käyttämistä sohvatyynyihin, mutta jotenkin en vaan ole tyynyprojektissa päässyt eteenpäin. 

Sohvan etureunassa oleva nahka peittää ainoastaan etureunan ja tyynyjen alla on nahkaan kiinni ommeltu kangas. Yleensä käytetään edullista valkaisematonta lakanakangasta, mutta nyt päätin ottaa Fidasta ostetun kankaan käyttöön. 

Alla olevassa kuvassa on repaleinen vanha kangas mallina uuden leikkaamista varten. Kannattaa muuten säilyttää kaikki puretut osat malliksi, pääsee huomattavasti helpommalla kuin itse arvuuttelemalla kokoa ja mallia. 

Vallila Interior kirpparikangas
Valilla Interiorsin verhot päätyivät sohvaan
Vallila Interior kirpparikangas
Tässä kirpparikangas on leikattu sohvaan sopivaksi

Sohvatyynyjen alapuolelle tulee samaa kangasta, mutta niissä on kukkien lisäksi linnut :) Jos kyllästyn mustiin sohvatyynyihin, voin heivata ne mäkeen ja alta paljastuu kukkaketo… Tai kääntää tyynyt toisin päin.

Nahan leikkaaminen ja ompeleminen

Ennen nahan leikkaamista piirsin kangasliidulla vanhan nahkamallin mukaan ääriviivat nahkaan ja sen jälkeen leikkasin sen erittäin terävillä paksun kankaan leikkaamiseen tarkoitetuilla Fiskarsin Amplify saksilla.

Oikeilla välineillä onnistut!

Oikeilla välineillä tarkoitan neulaa, teräviä saksia, tarpeeksi paksua ompelulankaa ja liitua sekä ompelukonetta. Nämä tarvitaan nahan ompelemiseen.

Nahan ompelemiseen on olemassa kolmiokärkinen nahkaneula. Ostin neulat Eurokankaasta. Koska ostamani nahka on melko paksu kaksinkerroin, valitsin neuloista kaikkein paksuimman eli koon 100. Huomasin kylläkin myöhemmin, että 90 koko menee paremmin paksusta nahasta läpi!

Nahkaneula Prym
Nahan ompeluun tarkoitettu koneneula

Ennen palojen ompelemista testasin ompelemista ylimääräisellä kaksinkertaisella nahkapalalla. Ensin luulin, että ompelukone hyytyy jo alkumetreille, mutta poweria lisäämällä neula upposi tasaisesti nahkaan ja jälki oli erittäin hyvä. Uskalsin siirtyä varsinaisten palojen ompeluun. 

Sohvan palat paikoilleen

Olin erittäin tyytyväinen sen jälkeen, kun olin ommellut nahkapalat toisiinsa kiinni ja nahan kiinni kankaaseen. Pakkasin kamat kassiin ja ajoin Lohjalle kunnostamaan sohvaa. 

Nahan ompeleminen 60-luvun sohvaan, etuosa ja kangas
Ensin kiinnitin nahan rungon alapuolelle kiinni, jonka jälkeen pingotin kankaan kireälle ja kiinnitin sen rungon takaosaan kiinni.
Nahan ompeleminen 60-luvun sohvaan, etuosa ja kangas
Sitten sekä kangas että nahka kiinni rungon sivulle. 
Nahan ompeleminen 60-luvun sohvaan, etuosa ja kangas. Sohva jälleen koottuna.
Lopuksi selkänoja ja käsinojat paikoilleen. 


Ehkä jossain vaiheessa kadun sitä, että en kunnostanut koko sohvaa. Nyt siinä tosin on myös vanhaa alkuperäistä tallella. Nahan ompeleminen ei ole niin vaikeaa kuin alunperin pelkäsin. Mielessä on monenlaista nahasta tehtävään juttuun :)

Jos olet kiinnostunut sohvaprojektista, lue lisää täältä.

Tänään satoi lunta ja naapurissa on yhä edelleen ovi ja ikkunat auki. 

Minna ❤️

P.S. Mikäli etsit itsellesi uutta sohvaa, lue vinkit uuden sohvaan hankintaan tästä.

Verhoilumateriaalin valinta 60-luvun nahkasohvaan

Ensimmäinen vaihe 60-luvun nahkasohvan kunnostamisessa oli verhoilumateriaalin valinta. Olisiko sohva hyvä säilyttää nykyisessä asussaan vai muuttaa joksikin toiseksi? Siinäpä mietittävää.

Verhoilumateriaalin valinta

Verhoilumateriaalin valinta  60-luvun mustaan nahkasohvaan ei ollut helppoa. Aluksi mietin verhoilua oranssilla sametilla, jonka löysin Eurokankasta. Mikäli olet kiinnostunut oranssin käytöstä sisustuksessa, lue postaukseni tästä.

Velluto di Viscosa Eurokangas, verhoilumateriaalin valinta

Sohvan ilme olisi muuttunut totaalisesti jos verhoilumateriaalin valinta olisi päätynyt kankaaseen. Toisaalta ehkäpä sohva oranssiin samettiin puettuna olisi palannut juurilleen, sillä se on alunperin ollut punainen kangassohva.

Verhoilumateriaalin valinta: aitoa elävää nahkaa

Mieleni muuttui sen jälkeen kun vanhin tyttäreni tuli käymään mökillä.  Kerroin hänelle suunnitelmistani oranssin sametin suhteen. Normaaliin tapaansa hän sanoi: Njääh, kanstiiko. Eiks toi oo hyvä just tollasena? Niinpä, verhoilumateraalin valinta oli kääntymässä nahkaan…

Perustelin itselleni, että nahka on luonnon omaa materiaalia enkä halua muovia ympärilleni, kuten tämä viskoosista valmistettu sametti. Mutta nahka ei ole metritavaraa ja vuodan koko määrittää sen mitä nahasta voi ommella. Eli seuraavaksi vuodan metsästykseen.

Nahkaa ostetaan kokonaisina vuotina

Sohvaan tarvitaan kolme 50×60 cm nahkapalaa istuintyynyihin ja lisäksi sohvan selkäosaan samankokoiset palat. Lampaan vuotia olisi tarvittu kuusi, joten jätin ne pois vaihtoehdoista ja valitsin lehmän vuodan. Vuotia on saatavilla myös jäniksestä, hevosesta, karitsasta jne.

Normaalisti nahan paksuus on 1-2 mm, mutta nahkaa on saatavilla myös paksuna (2-5 mm) ja erittäin ohuena (0,4 – 1 mm). Aivan ohuet nahat eivät ole parhaita verhoiluun. Erittäin paksua nahkaa on käytetty mm oheiseen Wassily -tuoliin.

Wassily tuoli verhoilumateriaali paksu nahka

Miten nahka valmistetaan?

Nahan valmistus nahkamateriaaliksi vaatii noin kaksisataa erilaista työvaihetta. Puhdistuksen ja karvanpoiston jälkeen nahka halkaistaan millimetrin kymmenesosan tarkkuudella. Vain paras osa, pintakerros, voidaan käyttää verhoilunahaksi.

Nahan valmistuksessa käytetään joko kromi- tai kasviparkitusta. Näistä menetelmistä kasviparkittu nahka on ryhdikkäämpää ja sen venyvyys on pienempi. Kumpikin nahkalaatu sopii verhoiluun, huonekalun käyttö ja luonne määräävät kumpi on sopivampi.

Parkitsemisen lisäksi nahka värjätään. Yleisesti käytetty menetelmä on aniliinivärjäys, jossa nahka värjätään läpikotaisin ja pintaan sivellään ohut suojakerros. Nahka voi olla myös pintavärjätty pigmenttejä ja sideainetta sisältävällä värillä.

Minkälainen verhoilumateriaali nahka on?

Koska nahka ei rispaannu, sitä voi käyttää kangasta monipuolisemmin. Nahka kestää kangasta paremmin hankausta ja nahkaa voidaan käyttää myös kovilla alustoilla. Nahka verhoulumateriaalina vaatii kuitenkin erittäin huolellisen pohjatyön, sillä sileässä nahassa näkyvät pienemmätkin kuhmut helposti.

Aitona luonnonmateriaalina nahka on luonteeltaan sopeutuvaista. Se mukautuu melkeinpä mihin tahansa pintaan yhdistettynä, kuten alla olevissa kuvissa puuhun ja lasikuitumuoviin. Kuvat on peräisin Kaunis Koti -lehdestä 6/65.

Nahan ostaminen

Nykyään on verhoilumateriaalin valinta on suhteellisen helppoa, koska netissä vaihtoehtoja on suhteellisen paljon saatavilla.  Tosin nahkaa en löytänyt kuin muutamasta paikasta. Tilasin vuodat Buyleatheronline.comista, jossa on useita erilaisia nahkoja eri myyjiltä ja valmistajilta. Olen myös aikaisemmin tilannut nahkaa tätä kautta ja kaikki on toiminut erittäin hyvin.

Tilaamani lehmän vuodat (3 kpl) ovat aniliinivärjättyä, kromiparkittua, n. 1 mm paksua pehmeää sileäpintaista nahkaa. Ne saapuivat tänään UPS:n kautta ja miten upeita vuotia Italiasta tulikaan. Pehmeää erittäin korkealaatuista nahkaa.

Verhoilumateriaalin valinta nahka

Totta kai Hemmon piti olla ensimmäisenä tarkistamassa nahan laatu. Mukavalta tuntuu tassun alla :)

IMG_2419

Tässä kolme puolikasta vuotaa roikkuu kaiteen päällä, Repu ja mun pää myös kuvassa. Ja kuten arvata saatta, Repu hyppäsi kaiteelle ja nyt on kynnen jäljet nahassa. Voihan p…. No tuota nahkaa on yllin kyllin. Saan päällystettyä kaksi sohvaa jos toinen ilmestyy jostakin.

Hinnaltaan nahka on sanoissa sametin kanssa. Sametti olisi maksanut 95 euroa metri eli neliöhinnaltaan se on suurin piirtein sama kuin tilaamani nahka. Yhdessä puolikkaassa vuodassa on n. 2 m2 nahkaa.

Seuraavaksi siis nahan työstön pariin.

Ja mukavaa itsenäisyyspäivää kaikille lukijoilleni. Suomi täyttää huomenna 101 vuotta. Tuosta tulikin mieleeni: Oletko muuten nähnyt sitä ruotsalaista elokuvaa Satayksivuotias, joka jätti laskun maksamatta ja katosi? Aivan mielettömän hauska, kannattaa katsoa.

Minna ❤️