HS:n tiede-osiossa oli ruoka-artikkeli broilerituotannosta, Lääkittyä lihaa lautasella. Eurooppa syytää broilereille valtavia määriä antibiootteja ja pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, että lääkkeet eivät tepsi ihmisiin yhtä tehokkaasti kuin tähän asti. Suomalainen eläintuotanto sitä vastoin on niin puhdasta, että siitä voisi saada vientituotteen.

Artikkelia lukiessani havahduin siihen, että jo 90-luvun loppupuolella keskusteltiin siitä, miten turvallisia suomalaiset kananmunat ovat, ja että niistä saisi erinomaisen vientituotteen. Olin nimittäin töissä salmonella-testejä myyvässä yrityksessä, jonka puitteissa pääsin tutustumaan Euroopan salmonellatilanteeseen. Esimerkiksi Hollannissa olevista broilerikasvattamoista valtaosa on salmonellahautomoita ja hollantilaiset kananmunat salmonellan saastuttamia. Mitä edemmäs etelään liikutaan, sitä likaisempaa tuotantotiloissa on ja näin ollen myös enemmän bakteereja. Koska ei viitsitä siivota tarpeeksi usein ja tarpeeksi hyvin, myös eurooppalaisilla broilerikasvattamoilla linnuille on totuttu jakamaan antibiootteja kuin lapsille karkkeja. HS:n artikkelin mukaan ensimmäinen kuuri on saatettu tarjota suoraan munan sisään ennen kuin linnut ovat edes kuoriutuneet. Seuraava on annettu rehun mukana, kun linnut ovat muutaman päivän ikäisiä untuvikkoja. 

Bakteerit ovat ihmisiä fiksumpia ja niillä on kyky muuntua nopeammin kuin ihminen pystyy kehittämään uusia keinoja niiden torjumiseen. Antibioottien kentällä uusia molekyylejä ei ole enää kehitetty vaan on keskitytty kalliimpien lääkkeiden kehittämiseen. Tulevaisuuden uhka on se, että rutiinioperaatioista tulee kuolettavia, koska mahdollinen leikkauksen jälkeinen infektio aiheuttaa tilanteen jolle ei ole enää tehokasta hoitoa. Toivon, että bakteeriuhkaan suhtaudutaan vakavasti ja antibioottien käyttöä ympäri maailman rajoitetaan. Muuten on parempi pysyä terveenä ja erossa kirurgin veitsestä.