Nurmijärven Myllykoski – Aleksis Kiven jalanjäljillä

Blogissani kuvia talvisesta Myllykoskesta, Bigwater-melontakilpailusta ja koskikarasta

Päädyin ensimmäisen kerran Nurmijärven Myllykoskelle keväällä 2010. Halusin oppia kuvaamaan virtaavaa vettä ja Myllykoskella siihen on hyvät mahdollisuudet varsinkin keväällä jäiden sulaessa. Vettä virtaa ja kosken pauhu on korvia huumaava.

Myllykoski on aikoinaan ollut yksi parhaista myllypaikoista Nurmijärvellä ja sen rannoilla on sijainnut useita myllyjä. Vuonna 1920 rakennetun voimalaitoksen myötä myllyt kuitenkin siirtyivät kosken reunalta kylien keskustaan. Voimalaitos lopetti (onneksi) toimintansa 1970 ja se purettiin 1982.

Vantaanjoki on ollut myös tärkeä tukkien uittoväylä sisämaasta merelle. Tukinuitto oli kyläläisille merkittävä tapaus ja tukinuittoa keräännyttiin katsomaan joen rannoille. Nykypäivän tukinuiton korvaa koskenlasku, joka kerää sankoin joukoin ihmisiä rannoille katsomaan.

Allaolevat kuvat olen kuvannut jäiden sulaessa keväällä 2010.

_mg_4077_mg_4099-edit

Bigwater on Suomen vaativin extreme-melontakilpailu ja saavuttanut melojien piirissä suuren suosion. Kannattaa seurata Nurmijärven kunnan tiedotuksia melontakilpailun ajankohdasta, 2010 kilpailut järjestettiin huhtikuun puolivälissä.

_mg_4412_mg_4484-no-9-copy_mg_4449-upoksissa-copy

Nurmijärven maisemia halkova Vantaanjoki on ikiaikainen kalajoki, jolla voi kalastaa kirjolohta, harjusta, taimenta ja haukea. Kalojen lisäksi Myllykoskella elää koskikara, jota kävin kuvaamassa ensimmäisen kerran erittäin kylmänä tammikuisena päivänä 2011.

img_5940_edited-1img_5951_edited-1

Kuusi vuotta myöhemmin, koskikara sukeltelee samoilla apajilla kuin aikaisemmin nyt yhdessä kumppaninsa kanssa.Edelliseen kertaan verrattuna oli suojasää ja kuvasin iltapäivällä, jolloin aurinko oli laskemassa. Tunnelma on hyvin erilainen, melkeinpä lämmin.

_mg_2775_mg_2764

Vaikka oli tammikuinen päivä, aurinko sulatti puissa olevan jään ja oksista roikkui vesipisaroita kuin pieniä timantteja. Talventörröttäjät olivat lumisia kuin pumpulihuiskut. Kevät on tulossa jälleen!

_mg_2808_mg_2802_mg_2820

_mg_2806_mg_2828img_5985_mg_2826

Mutta miten Nurmijärven Myllykoski liittyy Aleksis Kiveen? Suomen kansalliskirjailija asui Myllykosken rannalla sijaitsevassa Myllymaan talossa vuosina 1862-1863. Siellä asuessaan Kivi viimeisteli Kullervo-näytelmää, jonka loppukohtaus on sijoitettu Myllykosken kaltaiseen maisemaan. Myös Seitsemään veljekseen Kivi löysi esikuvia Myllykosken maisemista.

Myllykoskelta lähtee kävelyreittejä ympäristöön ja makkaranpaistopaikkoja on joen varrella useita. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka!

Kevät keikkuen tulevi

Isoäitini hokema keväästä, joka on iskostunut mieleeni. Runoilijan sanoin: ”Kevät on ainoa vuodenaika, jolla on sielu. Oikullinen, vallaton ja leikkisä.” Sunnuntaina nautin upeasta tyynestä keväisestä ilmasta Stansvikin kartanon rannalla perhosta katsellen, tänään sai laittaa toppatakkia päälle ja hanskat käteen. Satoi vähän luntakin. Mutta kevät on tullut, sillä innostuin istuttamaan orvokit parvekkeelle ja tulppaanikimpun olohuoneen pöydälle. Kevättä kuvattuna usean vuoden aikana:

 

 

Kun sinivuokot untuvaisin lehdin sulavan hangen alta nosti pään, ma keltaperhon tiellä nähdä ehdin, ja päivä paistoi siipeen heleään, se sydämeni on, ma virkoin sulle, kun vangitsit sen kätees lämpimään -Saima Harmaja-