Kävin ensimmäisen kerran Taalintehtaalla vuonna 2008. Mieleen jäivät keltaiset kauniit rakennukset, Taalintehtaan kartanon puisto sekä kuonatiilestä tehdyt masuunit ja makasiinit. Paikka jäi positiivisella tavalla mieleeni.
Taalintehdas on yksi Suomen vanhoista ruukkialueista. Ruukki tarkoittaa teräs- tai rautatehdasta, joka yleensä on sijainnut joen äärellä. Taalintehtaan ruukki Kemiön saaren etelärannalla on perustettu kuljetusyhteyksien kannalta erinomaiselle paikalle. Vanha ruukinpaikka on Pienestä Masuunilammesta mereen laskevan puron varrella. Uudempi tehdasalue on perustettu Skeppsholmenin saarelle, joka on liitetty penkereellä mantereeseen. Työntekijöiden ja virkailijoiden asuinrakennukset muodostavat hyvin säilyneen kokonaisuuden 1700-luvulta nykypäiviin. Merenrannassa on kaksitoista kuona- eli slagitiilestä 1880-luvulla rakennettua hiiliuunta ja vanhassa laivarannassa empiretyyliset talli, viljamakasiini ja varastorakennus.
Taalintehdas on kehittynyt vuonna 1686 perustetun Taalintehtaan masuunin ympärille. Omistajia on pitkän historian aikana ollut useita ja monesti tehdas on ollut konkurssin partaalla. Vuonna 2010 hollantilainen pääomasijoittaja osti teräsyhtiö Ovakon lankaryhmän ja yrityksen nimeksi tuli FNSteel. Liikevaihtoa oli noin 350 miljoonaa euroa ja työntekijöitä Hangossa ja Taalintehtaalla yhteensä 800. Tehdas omisti työläisasuntoja, toimistoja, kartanon, hotellin, saunoja, joista valtaosa oli työntekijöiden käytössä. Kesällä 2012 FNSteel kuitenkin ajautui konkurssiin.
Asuntovahti toi sähköpostiini parisen viikkoa sitten kaksi kohdetta Kemiönsaarelta. Itse asiassa kohteita on kymmenkunta, mukana toinen Taalintehtaan kartanoista, hotellina toiminut Villa Meri, apteekkirakennus, pieni rivitalo, Folkhälsanin rakennuksia sekä saunarakennus (taitaa niitä vielä olla muitakin). Kohteet ovat FNSteelin konkurssipesän omistuksessa, jotka myydään tarjousten perusteella.
Ajelin Repen kanssa Taalintehtaalle katsomaan kohteita. Välittäjä ehtikin esitellä ainoastaan 1902 rakennetun saunarakennuksen, joka on toiminut yleisenä saunana ja pesutupana. Alakerrasta 2/3 on sauna-, suihku- ja pukeutumistiloja sekä pyykinpesutupa. Lisäksi alakerrassa on keittiö ja makuuhuone. Tulisijat on purettu. Yläkertaan on rakennettu mankeli- ja kuivatushuone. Muilta osin yläkerta on ullakkoa. Jaa-a ajattelin ajellessani kotiinpäin. Saisiko tuollaisesta kohteesta asuttavan? Tosin niitä rakennuksia on muitakin, joten valinnanvaraa kyllä on.
Taalintehtaalle kotoamme on matkaa 170 km. Matka on kolme kertaa pidempi kuin Inkooseen, joka on tähän saakka ollut ajatuksissani vapaa-ajan asunnolle. Mutta Taalintehtaassa yhdistyy merellisyys ja mielenkiintoinen tehdasympäristö. Lomakohteena se olisi ihanteellinen merellisyytensä vuoksi. Saa nähdä löytyykö täältä kauan etsitty vapaa-ajan asunto.
MindyJBlog 