Hännätön orava asuu Seurasaaressa, kuten kuvista voit havaita. Kuljin polkua pitkin ja havaitsin liikettä metsikössä. Katselin tarkemmin enkä aluksi ollut uskoa näkemääni. Mikä vika tuossa oravassa on? Onko se sairas? Mitä ihmettä, siltä puuttuu häntä.

Hännätön orava
Häntä on oravan kruunu vai onko? Jäin miettimään tätä kysymystä sen jälkeen, kun kohtasin hännättömän oravan Seurasaaressa joulukuun loppupuolella. Yleensä orava pitää häntää pystyssä päänsä takana ja nyt kun sitä ei ollut, orava näytti alastomalta, kruunuttomalta. Suloinen orava oli ilman häntääkin, mutta luultavasti hännättömyys vaikuttaa sen tasapainoon sen kiipeillessä puissa.


Ensimmäiset oravakuvani
Ostin ensimmäisen järjestelmäkamerani kymmenen vuotta sitten. Kuvasin koko ajan ja kaikkea. Tytöt, linnut ja oravat olivat malleina useissa kuvissa. Seurasaaressa kävin usein kuvaamassa, sillä siellä oli iso lauma kesyjä kädestä syöviä oravia ja asuin tuolloin Helsingin keskustassa.
Alla olevat kuvat on kuvattu elokuussa 2008, jolloin tytöt olivat 8 ja 10 vuotiaita, oravien ikää en osaa veikata. Repalekorvainen vaikuttaa kuitenkin vanhimmalta. Oravat olivat todella kesyjä ja kiipesivät jopa jalkaa pitkin hakemaan pähkinöitä kädestä.
Näitä kuvia katsoessa voi havaita, että oravan turkki kesällä on kauniin punaruskea ja häntä tuuhea. Talvella sen turkki on harmaa ja häntä (tosin sitä tuolla hännättömällä ei ole) ohut.






Seurasaari
Seurasaari on ulkomuseo Helsingissä, jossa on mahdollisuus tutustua suomalaiseen rakennushistoriaan. Talonpoikaisrakennuksia alettiin siirtää Seurasaareen 1900-luvun alkupuolella ja ensimmäisenä sinne siirrettiin Konginkankaalainen Niemelän torppa. Lisäksi siellä on nähtävillä mm. Karunan kirkko, pohjalaistalot Ivars ja Kurssi, Kahiluodon kartano Taivassalosta sekä Iisalmen maalaiskunnan papilla. Viimeksi siirrettiin Savitaipaleen maalaiskaupan aitat vuonna 2002. Löydät lisää luettavaa Seurasaaresta täältä.

Rakennukset ovat mielenkiintoisia, mutta erityisesti minua Seurasaaressa on aina kiehtonut siellä elävät linnut ja oravat. Ne ovat nimittäin kesyjä ja tulevat hakemaan pähkinöitä kädestä. Kannattaa siis varata pähkinöitä mukaan, saat takuuvarmasti tintin kädellesi istumaan. Tämä sinitiainen seuraili minua lähietäisyydeltä ja kävi kädellä syömässä.

Valokuvaaminen on todella antoisa harrastus ja nykytekniikalla myös helppoa. Suosittelen hyvän kameran hankkimista ja rohkeutta kokeilla muillakin kuin automaattisäädöllä. Onnea kokeiluihin!