Risslan koski kuvattuna syksyllä ja talvella

Risslan koski on Nukarinkosken ohella kauneimpia koskia, joita olen nähnyt Etelä-Suomessa. Blogissani kuvia syksyisestä ja talvisesta koskesta.

Risslan koski on Nukarinkosken ohella kauneimpia koskia, joita olen nähnyt. Keväältä 2017 Kim Simonssenin kirjan Tales of the Moss people innoittamana kävin tutustumassa koskeen ensimmäisen kerran. Olin haltioissani upeasta koskesta. Syksyllä kävin kuvaamassa siellä uudelleen, tosin nyt kosken sivuhaarassa (sijaitsee kosken länsipuolella). Lisäksi suuntasin sinne nyt viikonloppuna kuvaamaan talvista koskea.

Virtaava vesi on aina kiehtonut minua. Muistan, kun lapsena kolusin kaikki lähiympäristön purot ja joet. Oli ihanaa katsoa veden virtausta ja kuunnella veden solinaa. Uitin kaarnaveneitä ja tein pieniä patoja puroon. Kuvaamisen myötä ihastuin koskiin. Kuten blogistani voi huomata, olen tämänkin talven aikana viettänyt melkoisen monta viikonloppua  Nurmijärvellä joko Myllykoskella tai Nukarinkoskella.

Fiskars, Risslan koski

Risslan koski Fiskars

Risslan koski Fiskars

Fiskars, Risslan koski talvella 2018

Fiskars, Risslan koski talvi 2018

Jäätynyt koski Risslan, Fiskars

Koskikara Risslan Fiskars

Voit lukea Suomen luonnonvaraisista koskista lisää täältä.

 

Risslan putoukset

Risslan putous on ehdottomasti kaunein näkemäni koski Fiskarsin ruukkikylän pohjoispuolella.

Törmäsin Firskarsissa käydessäni Kim Simonssenin kirjaan Tales of the Moss People ja siinä olevaan kahteen kuvaan:

Seuraavana viikonloppuna tapasin itse taitelijan Suomi-näyttelyn avajaisissa ja kuulin, että kuvassa oleva maaginen koski on Risslan koski Fiskarsin pohjoispuolella. Risslan pato sijaitsee Fiskarsin pohjoispuolella Risslanharjulla.  Sen pohjoispuolella sijaitseva Myllyjärvi laskee Risslan koskeen.

Tälle alueelle rakennettiin vuonna 1899 pato ja sähkövoimala Fiskarsin ruukkia varten. Vesi johdettiin padolta turbiiniin 80 cm:n paksuisella puuputkella. Putken kiviset perustat ovat vielä paikallaan ja putken jäännöksiä näkyy padon alapuolella. Risslan kosket sijaitsevat luonnonsuojelualueella ja ovat Etelä-Suomen korkeimpia koskia. Lisää tietoa koskiryhmästä voi lukea TÄÄLTÄ.

Alajuoksulla kosken varren puita ja kiviä katsellessani mieleeni tuli Kim Simonssenin patsaat, The Moss People. Onkohan taitelija saanut inspiraation teoksiinsa täältä, jossa sammal on peittänyt kauniisti puiden rungot ja puron varressa olevat kivet.

_MG_4492
_MG_4490
_MG_4497Risslan putous on ehdottomasti kaunein näkemäni koski. Rinne on melkoisen jyrkkä, minkä huomasin kavutessani painavan kamerarepun ja isojen hölskyvien saappaiden kanssa kumpuilevassa metsäisessä maastossa. Hiki nousi pintaan ja reisilihakset olivat koetukselle. Kapuaminen oli kyllä vaivan arvoista näiden upeiden maisemien vuoksi.

_MG_4505
Risslan putous alkaa vanhalta vuonna 1899 rakennetulta padolta, jolla on aikoinaan säädelty Myllyjärven korkeutta ja tuotettu sähköä Fiskarsin ruukille. Padon päällä voi kävellä, tosin omalla vastuullaan kaiteiden puuttuessa padon kummaltakin reunalta.

_MG_4555
_MG_4538_MG_4541

Puron reunalla on vielä näkyvillä puisen vesiputken alla olleet metallista valmistetut tuet. Kuulin paikalle osuneelta fiskarsilaiselta, että vesiputki on tuhopoltettu jossakin vaiheessa.

_MG_4586_MG_4567

_MG_4591

Ympäristössä kasvaa myös pähkinäpensaita ja sinivuokkoja. Lisäksi löysin vanhan numerokyltin kiven päältä.

_MG_4559_MG_4564_MG_4589

Kesällä tulemme tänne uudelleen kuvaamaan. Minut tämä koski hurmasi. Oletko sinä käynyt Risslan joella? Minkälaisia muistoja sinulla on koskesta?

terveiset

 

Nurmijärven Myllykoski – Aleksis Kiven jalanjäljillä

Blogissani kuvia talvisesta Myllykoskesta, Bigwater-melontakilpailusta ja koskikarasta

Päädyin ensimmäisen kerran Nurmijärven Myllykoskelle keväällä 2010. Halusin oppia kuvaamaan virtaavaa vettä ja Myllykoskella siihen on hyvät mahdollisuudet varsinkin keväällä jäiden sulaessa. Vettä virtaa ja kosken pauhu on korvia huumaava.

Myllykoski on aikoinaan ollut yksi parhaista myllypaikoista Nurmijärvellä ja sen rannoilla on sijainnut useita myllyjä. Vuonna 1920 rakennetun voimalaitoksen myötä myllyt kuitenkin siirtyivät kosken reunalta kylien keskustaan. Voimalaitos lopetti (onneksi) toimintansa 1970 ja se purettiin 1982.

Vantaanjoki on ollut myös tärkeä tukkien uittoväylä sisämaasta merelle. Tukinuitto oli kyläläisille merkittävä tapaus ja tukinuittoa keräännyttiin katsomaan joen rannoille. Nykypäivän tukinuiton korvaa koskenlasku, joka kerää sankoin joukoin ihmisiä rannoille katsomaan.

Allaolevat kuvat olen kuvannut jäiden sulaessa keväällä 2010.

_mg_4077_mg_4099-edit

Bigwater on Suomen vaativin extreme-melontakilpailu ja saavuttanut melojien piirissä suuren suosion. Kannattaa seurata Nurmijärven kunnan tiedotuksia melontakilpailun ajankohdasta, 2010 kilpailut järjestettiin huhtikuun puolivälissä.

_mg_4412_mg_4484-no-9-copy_mg_4449-upoksissa-copy

Nurmijärven maisemia halkova Vantaanjoki on ikiaikainen kalajoki, jolla voi kalastaa kirjolohta, harjusta, taimenta ja haukea. Kalojen lisäksi Myllykoskella elää koskikara, jota kävin kuvaamassa ensimmäisen kerran erittäin kylmänä tammikuisena päivänä 2011.

img_5940_edited-1img_5951_edited-1

Kuusi vuotta myöhemmin, koskikara sukeltelee samoilla apajilla kuin aikaisemmin nyt yhdessä kumppaninsa kanssa.Edelliseen kertaan verrattuna oli suojasää ja kuvasin iltapäivällä, jolloin aurinko oli laskemassa. Tunnelma on hyvin erilainen, melkeinpä lämmin.

_mg_2775_mg_2764

Vaikka oli tammikuinen päivä, aurinko sulatti puissa olevan jään ja oksista roikkui vesipisaroita kuin pieniä timantteja. Talventörröttäjät olivat lumisia kuin pumpulihuiskut. Kevät on tulossa jälleen!

_mg_2808_mg_2802_mg_2820

_mg_2806_mg_2828img_5985_mg_2826

Mutta miten Nurmijärven Myllykoski liittyy Aleksis Kiveen? Suomen kansalliskirjailija asui Myllykosken rannalla sijaitsevassa Myllymaan talossa vuosina 1862-1863. Siellä asuessaan Kivi viimeisteli Kullervo-näytelmää, jonka loppukohtaus on sijoitettu Myllykosken kaltaiseen maisemaan. Myös Seitsemään veljekseen Kivi löysi esikuvia Myllykosken maisemista.

Myllykoskelta lähtee kävelyreittejä ympäristöön ja makkaranpaistopaikkoja on joen varrella useita. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka!