Magnolian varjossa

Viimeisimmässä Hus&Hem -lehdessä oli artikkeli magnolia-puusta. Mielenkiintoinen tuttavuus, johon aikaisemmin en ole tutustunut.

Magnolia_liliiflora2 Alkulähteillään magnoliat kasvat vuoristometsissä ja muhevissa jokivarsistoissa tiheän puuston antamassa suojassa. Magnoliat ovat kulkeneet pitkän matkan viime vuosikymmenellä amerikkalaisten ja uusiseelantilaisten kasvattajien pihoilta Eurooppaan. Suomessa magnolioita voidaan kasvattaa joko ruukuissa tai puutarhassa muiden kasvien suojassa. Kasveja on kehitetty ja nykyään uudet hybridit kukkivat jo puun ollessa 2-3 vuoden ikäinen, kun aikaisemmin puut alkoivat kukkia vasta puun ollessa vanha. Uudet hybridit tuottavat iso ja kestäviä kukkia. Kun puu on istutettu, se voi keskittää voimansa kasvamiseen eikä kuki. Asetuttuaan aloilleen se palkitsee kasvattajaansa ja kukkii aina vaan upeammin.

Magnolioiden kukkia on monenlaisia: jotkut ovat tähtimäisiä, toiset maljamaisia tai tulppaanimaisia. Väriltään ne ovat yleensä puhtaan valkoisia tai hennon punertavia, mutta myös purppuranpunaisia ja keltakukkaisia lajikkeita on olemassa. Sillä miten kasvit sijoitetaan, voidaan tuoda niiden erityispiirteitä korostetusti esille. Metsämäistä harmoniaa saadaan aikaan, kun sijoitetaan puita ja pensaita sopivasti kerroksittain. Puuvartisten kasvien joukossa magnoliat luovat puutarhatilaasi luonnollista kiinnostavaa vaihtelevuutta. Lämminhenkisten luonnonväristen puumateriaaleista valmistettujen kalusteiden ja istutusastioiden läheisyydessä magnoliat ovat kuin kotonaan. spider-web-magnolia

Ruukkupuutarhaan soveltuu pienikokoinen laji kuten esimerkiksi tähtimagnolia Magnolia stellata.

Näin kasvatat magnoliaa:

  • Valitse mahdollisimman kestävä laji ja lajike.
  •  Tee suotuisat olot kukinnalle. Magnoliat viihtyvät pensaiden tai puiden suojassa, tuulilta suojattuna. Lämpimät etelärinteet ja suojaisat rakennusten seinustat ovat oivallisia kasvupaikkoja.
  • Istuta alkukesästä, kun maa on jo lämmennyt. Käsittele juuripaakkua varoen.
  • Käytä parasta multaa. Maan tulisi olla läpäisevää, lievästi hapanta (pH 5–6), runsasmultaista. Juuristo on herkkä kuivuudelle ja liialle märkyydelle. Lisää runsaasti eloperäistä ainesta (lehtiä, kompostia, rodomultaa, kalkitsematonta turvetta). Pidä juuristoalue katettuna. Istuta varovasti ettei juuristo vioitu. Älä istuta juuristoalueelle muita kasveja.
  • Suojaa talveksi. Kata maanpinta kuorikkeella tai haravoiduilla lehdillä. Lumentulon jälkeen voit myös peittää kasvin pakkaspeitteellä. Talveta ruukkumagnoliat viileässä. Suojaa myyriltä.

Talvenkestävät magnoliat

Japaninmagnolia (M. kobus) kukkii vapun aikoihin ennen lehtien puhkeamista. Tähtimäiset, valkoiset kukat ovat suuria (10-15 cm) ja voimakastuoksuisia. Lajista kasvaa ajan mittaan 5-8 m korkea, pystykasvuinen puu. Japaninmagnolia kuuluu kestävimpiin magnolioihin ja on menestynyt hyvin aina Keski-Suomessa asti. Mustilan arboretumissa Elimäellä kasvaa 30-luvulla istutettu puu, joka kukkii yhä runsaasti joka kevät.

Tähtimagnolia (M. stellata) on pienikasvuinen, noin 2 metrin korkuinen pensas Keski-Japanin vuoristoista. Se on kuin pienennetty versio japaninmagnoliasta ja kukkii suurin (7-10 cm) valkoisin tähtimäisin kukin toukokuun alussa. Tähtimagnolia on menestynyt lupaavasti etelärannikolla. Se soveltuu erinomaisesti myös ruukkukasvatukseen. Runsaskukkainen ja kukkii jo nuorena.

Royal Star on tähtimagnolian (M. stellata) suosittu lajike. Se on 2-3 metriä korkea, tiheäkasvuinen pensas, joka kukkii ennen lehtien puhkeamista toukokuun alussa. Tähtimäiset kukat ovat nuppuvaiheessa vaaleanpunaisia ja muuttuvat avauduttuaan valkoisiksi. ‘Royal Star’ on menestynyt hyvin lounaisrannikolla ja saaristossa.

Tähtimagnolian ‘Rosea’ -lajikkeella on erityisen kauniit tähtimäiset, puolikerrotut vaaleanpunaiset kukat. Se kukkii toukokuun alussa. ‘Rosea’ on pieni 1-1.5 m korkea pensas. Kauneutensa vuoksi sitä kannattaa ehdottomasti kokeilla Etelä-Suomessa.

Leonard Messel kuuluu kestäviin tarhamagnolioihin (M × loebneri). Se on tiheäkasvuinen 3-4 metrin korkuinen pensas. Vaaleanpunaiset tähtimäiset kukat puhkeavat toukokuun alussa yhtä aikaa lehtien kanssa. Tämä on yksi kestävimmistä ja kauneimmista lajikkeistamme.

Magnolia ‘Wada’s Memory’ on japaninmagnolian ja pajunlehtimagnolian (M. salicifolia) välinen risteymä. Se kasvaa pieneksi monirunkoiseksi puuksi ja kukkii runsaasti toukokuun alussa ennen lehtien puhkeamista. Valkoiset kukat ovat suuria (15 cm) ja voimakastuoksuisia. Kehälehdet ovat koristeellisesti alaspäin riippuvia. ‘Wada’s Memory’ on ollut täysin talvenkestävä lounaisrannikolla.

‘Merrill’ on valkokukkainen tarhamagnolia, joka kasvaa noin 3 metriä korkeaksi pensaaksi. Suuret maljamaiset kukat ovat tuoksuvia ja erittäin kauniita. ‘Merrill’ kukkii toukokuun alussa ennen lehtien puhkeamista. Kukinta alkaa jo hyvin nuorella iällä. Osoittautunut talvenkestäväksi Etelä-Suomessa.

Sihteerikkömagnolia ‘Galaxy’ (Magnolia liliiflora ‘Nigra’ x M. sprengeri ‘Diva’) on eksoottisen näköinen lajike, jolla on valtavan isot (jopa 20-25 cm) ruusunpunaiset kukat. Se kukkii lehtien puhjetessa toukokuun alussa. Lajike on suurilehtinen ja voimakaskasvuinen pensas, joka on menestynyt lupaavasti Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa.

Sihteerikkömagnolia ‘Susan’ (Magnolia liliiflora) kuuluu amerikkalaisiin ”tyttömagnolioihin”. Maljamaiset purppuranpunaiset kukat puhkeavat toukokuun alussa lehtien puhjetessa. Kukinta jatkuu useita viikkoja. Tälle kaunottarelle kannattaa varata puutarhan suojaisin paikka. Sveltuu myös erinomaisesti ruukkupuukasvatukseen. ‘Susan’ on menestynyt lupaavasti saaristossa sekä lounaisrannikolla.

Lisätietoa magnolioista:

Mustila Arboreteum
Viherkukka
Kauppila

30, 40, mitä seuraavaksi

IMG_0330

Kolmekymppisenä oli kriisi lapsettomuudesta. Tuntui, että kaikilla muilla oli lapsia, mutta itselläni VAIN poikaystävä ja kissa. Parikymppisenä oli ajatuksena ollut, että ensin pitää valmistua, löytää työpaikka, hankkia asunto ja vasta sitten miettiä lapsia. Kaikki nämä etapit oli saavutettu ennen kolmekymppiä, mutta missä olivat lapset. 35-vuoteen mennessä kaksi kaunista tyttöä oli elämässämme ja kolmenkympin kriisi vaihtui neljäänkymppiin.

Aloin kapinoida ammatinvalintaani vastaan. Ihan väärä valinta. Eläinlääkärinä olisin ollut jotakin, mutta en tekniikan ihmisenä. Tätä kapinaa onkin sitten jatkunut ja se jatkuu varmaan niin kauan kuin olen työelämässä. Olen monesti miettinyt, miksi näin. Luin tänään Hesarista miehestä, joka on päättänyt pyöräillä ympäri maapallon, kun ei enää saanut nukuttua öisin. Rohkea päätös. Vuorotteluvapaa on kuitenkin helpompi tapa ottaa etäisyyttä nykyiseen elämäänsä ja moni käyttääkin tilaisuutta selvittäkseen ajatuksiaan ja ladatakseen akkujaan. Houkutteleva ajatus, mutta mahdotonta nykyisessä tehtävässäni. Ei auta muu kuin jatkaa sinnikkäästi eteenpäin kapinalla tai ilman.

Eikö nyt sitten pukkaakin jo uutta kriisiä. Nyt kapinoin kaupungissa asumista vastaan. HALUAN maalle kaivamaan maata ja istuttamaan kukkia ihanaan puutarhaan. Talon pitää olla söpö ja romanttinen, vastakohta nykyiselle modernille kodille. KÄÄK! En jaksa enää näitä kriisejä. Mutta ehkä tämä kriisi ratkeaa helposti. Ei muuta kuin tarjousta kehiin ja toivomaan sitten parasta!