Punainen tupa ja perunamaa olivat olleet haaveena jo pitkään. Pitkän etsinnän jälkeen kyllästyin etsimiseen ja keväällä päätin vuokrata huvilan, tupa jäi siis haaveeksi. Hetken vuokrahuvila olikin hyvä vaihtoehto, mutta tässä sitä nyt jälleen ollaan Oikotiellä katsomassa, mitä on tarjolla.

Toinen toistaan hienompaa ja erittäin kalliita huviloita. Vastaan tulee kuitenkin ilmoitus: 1930-luvulla rakennettu hirsinen vapaa-ajanasunto rauhallisella sijainnilla Inkoossa! Taloa pitää päästä katsomaan.

Masardikattoinen pieni tupa

Keittiö ja yksi huone, ilmoituksen mukaan purkukuntoinen. Talo on lähellä vuokrahuvilaa ja lähdemme yhdessä tyttären ja kissan kanssa etsimään taloa. Tie jatkuu mutkitellen ja mutkan jälkeen näen talon. Pellon reunassa on pieni masardikattoinen talo villiintyneen pihamaan keskellä, niin idyllinen kuin olla voi.

Myyjä kertoo, että talon omistaja on kuollut 10 vuotta sitten. Myyjällä on kiire ja jään yksin tutkimaan vanhaa taloa. Talon sisällä tunnelma on pysähtynyt ja tuntuu kuin siellä vieläkin asuttaisiin.

Tulen kuitenkin järkiini, sillä talon remontoiminen olisi vaatinut erittäin paljon aikaa ja rahaa enkä yksin ollut halukas siihen ryhtymään. Punainen tupa elää siis yhä haaveissani.

Reealla on päällään haalari, koska Reaalla on masussa steriloinnin jäljiltä iso haava.