Tryffelitammi tarttui kissojen Latzin hakureissulla mukaan Honkkarista viime viikonloppuna. Nyt tryffelitammi on istutettu mökille ja ehkä (jos on hyvä tuuri) kuuden vuoden kuluttua meillä on puu, joka tuottaa tryffeleitä.

Tryffelin maku lumoaa

Rakastan tryffelirisottoa ja onneksi Suomessa tryffelin käyttö ravintoloissa on lisääntynyt, joten tryffelin vuoksi ei enää tarvitse matkustaa Ranskaan tai Italiaan.

Tryffeleiden tarhaus on ensimmäisenä aloitettu Ranskassa ja Italiassa, myöhemmin mm. Espanjassa, Ruotsissa ja Tanskassakin.  Suomessa ensimmäiset tryffelitarhat perustettiin vuonna 2006 Juvalle, Rantasalmelle ja Mikkeliin. Nyt niistä saadaan jo erinomaista satoa. Voit lukea oheisesta linkistä mm. Tertin kartanon tryffelin kasvatuksesta Mikkelissä.

Tryffelilajeja on lukuisia ja ne jaetaan valkoisiin ja mustiin sieniin. Valkoisen tryffelin viljely ei onnistu ja sitä saadaan vain luonnosta. Yleensä tryffeleitä etsitään tehtävään koulutettujen koirien avulla. Sen sijaan mustan tryffelin viljely on jo varsin tavallista ja sieniä osataan kerätä niitä varten istutettujen puiden juurakosta.

Yleensä tryffelin kasvatusta varten perustetaan alue, jolle istutetaan 2000 pähkinäpensasta hehtaarille. Myöhemmin pensaiden määrää karsitaan, mutta tuolloinkin hehtaarilla tulee olla 1000 pensasta! Voit lukea tryffelin kasvatuksesta lisää täältä.

Haave omasta tryffelipuusta on itänyt jo useamman vuoden ajan. Nyt kun tryffelitammi sattumalta tuli vastaan Honkkarissa, innostuin ihan suunnattomasti. Puu lähti mukaan sen enempää miettimättä. Ehkä hankin sen seuraksi vielä pähkinäpensaan, jotta todennäköisyys tryffelien löytymiseen kasvaa :)

Mikä tryffelitammi on?

Tryffelitammi (oma taimi on Quercus robus (tammi) ja Tubes aestivum (mustatryffeli)) on puu, jonka juureen on ympätty tryffelisienen rihmastoa.

Tryffelit ovat mykorritsasieniä, jotka elävät symbioosissa eri puiden, kuten tammen ja pähkinäpuun, juuriston kanssa. Tryffelisienen rihmasto ympätään kasvin juureen. Suomessa tryffelisientä on onnistuttu ymppäämään pähkinäpensaan ja tammen lisäksi myös kuusen ja männyn juureen.

Tryffelitaimen kasvatus

Ohessa on Puut taimitarhan ohje tryffelitaimen istuttamiseen, jota pääosin noudatin taimea istuttaessani.

1. 1. Tarkista taimien kosteus ja kastele tarvittaessa.
   2. Valitse kasvupaikaksi alue, jossa lähistöllä ei ole muita luonnonpuita (kilpailevat sienirihmastot). Omenapuu sopii hyvin tryffelitammen läheisyyteen.
   3. Valitse kasvupaikaksi rinne, jossa vallitsevat ilmansuunnat ovat kaakko-lounassuuntaa. Omalla tontilla kasvatusmahdollisuuksia on sen verran vähän, että istutin taimen  rinteeseen lounas-luodesuuntaan
   4. Muokkaa maata noin 40 cm syvyyteen ja lisää samalla kalkkia n. 2 kg/m2 (mustatryffeli) tai n. 0,5 kg/m2 (kalkkitryffeli). Koska itselläni on mustatryffeli, lisäsin kalkkia 2 kg/m2.
   5. Kaiva taimelle istutuskuoppa ja aseta taimi kuoppaan 3-4 cm paakun pintaa syvemmälle. Täytä maa taimipaakun ympärillä ja tiivistä kevyesti. Auringonpaahteessa istuttamista ei suositella, paras ajankohta on poutapilvinen päivä tai jopa lähestyvä sade.
   6. Kastele istutuksen jälkeen. Huolehdi riittävästä kosteudesta alkukesän ajan.
   7. Älä lisää mitään lannoitteita, sillä sieni ruokkii puuta ja puu vastavuoroisesti sientä.
   8. Taimen lähiympäristö suositellaan pidettäväksi paljaana. Toinen vaihtoehto on lisätä taimen ympärille 10-15 cm paksuinen katekerros. Katteen joukkoon on hyvä lisätä kalkkia, jotta se ei maatuessaan hapata pintamaata.
   9. Suojaa taimet jäniksiltä, peuroilta, hirviltä ja myyriltä.
   10. Poista rikkakasvit ja heinät taimien ympäriltä säännöllisesti.
   11. Tulevina vuosina muokkaa pintamaata keväisin noin 10-15 cm syvyydeltä, jotta maan kuohkeus säilyy.
   12. Kastelu on tärkeää. Tryffeli ei kuitenkaan siedä seisovaa vettä tai tiivistä kasvualustaa.
   13. Tryffeleitä saattaa ilmestyä n. 6 vuoden kuluttua istutuksesta. Ne kasvavat noin 5-30 cm. maanpinnan alla.

Taimi on istutettu rinteeseen lounas-kaakkosuunnassa. Maa on kalkittu hyvin ja taimen juurelle on levitetty 10-15 cm kuorikatetta, joka on kalkittu.

Taimen ympärillä on verkko suojaamassa tainta ainakin pupuilta.

Nyt sitten jännityksellä seuraan selviääkö taimi tulevasta talvesta (toivottavasti on leuto talvi) ja tuleeko niitä tryffeleitä jonakin päivänä joskus 5-10 vuoden kuluttua. Sillä välin ehdin kouluttaa Hemmosta tryffelinmetsästyskissan.

Tryffelitammen kasvatus ei ole hätäisen ihmisen, joka tosin olen, harrastus. Mutta mielikuva omasta tryffelisadosta on sen verran voimakas, että jaksan kyllä odottaa.