Punainen tupa ja perunamaa Inkoossa

Punainen tupa ja perunamaa olivat olleet haaveena jo pitkään. Pitkän etsinnän jälkeen kyllästyin etsimiseen ja keväällä päätin vuokrata huvilan, tupa jäi siis haaveeksi. Hetken vuokrahuvila olikin hyvä vaihtoehto, mutta tässä sitä nyt jälleen ollaan Oikotiellä katsomassa, mitä on tarjolla.

Toinen toistaan hienompaa ja erittäin kalliita huviloita. Vastaan tulee kuitenkin ilmoitus: 1930-luvulla rakennettu hirsinen vapaa-ajanasunto rauhallisella sijainnilla Inkoossa! Taloa pitää päästä katsomaan.

Masardikattoinen pieni tupa

Keittiö ja yksi huone, ilmoituksen mukaan purkukuntoinen. Talo on lähellä vuokrahuvilaa ja lähdemme yhdessä tyttären ja kissan kanssa etsimään taloa. Tie jatkuu mutkitellen ja mutkan jälkeen näen talon. Pellon reunassa on pieni masardikattoinen talo villiintyneen pihamaan keskellä, niin idyllinen kuin olla voi.

Punainen tupa Inkoossa

Punainen tupa InkoossaMyyjä kertoo, että talon omistaja on kuollut 10 vuotta sitten. Myyjällä on kiire ja jään yksin tutkimaan vanhaa taloa. Talon sisällä tunnelma on pysähtynyt ja tuntuu kuin siellä vieläkin asuttaisiin.

Tulen kuitenkin järkiini, sillä talon remontoiminen olisi vaatinut erittäin paljon aikaa ja rahaa enkä yksin ollut halukas siihen ryhtymään. Punainen tupa elää siis yhä haaveissani.

Punainen tupa Inkoossa

Reealla on päällään haalari, koska Reaalla on masussa steriloinnin jäljiltä iso haava.

Punainen tupa ja perunamaa

Keväällä päätin, että talon etsintä on ohi ja vuokrahuvila on hyvä vaihtoehto. Hetken se olikin hyvä vaihtoehto, mutta, mutta. Tässä sitä nyt jälleen ollaan Oikotiellä katsomassa, mitä on tarjolla. Toinen toistaan hienompaa ja erittäin kallista. No, ei ole tuollaiset talot minulle. Vastaan tulee ilmoitus: 1930-luvulla rakennettu hirsinen vapaa-ajanasunto rauhallisella sijainnilla Inkoossa!
_MG_9713_edited-1

Keittiö ja yksi huone, ilmoituksen mukaan purkukuntoinen. Miksiköhän purkukuntoinen? Ajamme siis tyttären ja kissan kanssa taloa kohti, aurinko paistaa. Tie jatkuu mutkitellen ja mutkan jälkeen näen talon. Siellä se seisoo pellon reunassa pieni masardikattoinen talo villiintyneen pihamaan keskellä. Kaivokin kuivunut. Myyjä kertoo, että talon omistaja on kuollut 10 vuotta sitten. Talon sisällä tunnelma on pysähtynyt ja tuntuu kuin siellä vieläkin asuttaisiin. En ymmärrä mikä tässä talossa minua viehtää.

Perheen yhteinen harrastus ?

Aamutokkurassa juuri herättyäni saan tyttären terveystarkastuslapun eteeni. Ai, mä unohdin tän, mut saatsä tän täytettyy kahdeskymmenes minuutis? Mul on tänää joku terveystarkastus. Otan kahvikupin eteeni ja yritän keskittyä lappuun.  Jahas, mitä täällä nyt oikein kysellään. Alku menee hyvin, ei mitään ihmeellistä, kunnes tullaan perhettä koskevaan osioon.

Syökö perheenne kerran päivässä yhdessä? Jostain syystä haluaisin miellyttää terkkaria ja vastata positiivisesti, mutta vastaan rehellisesti. Emme syö yhdessä. Kauheaa! Kivaahan se olisi, mutta mahdotonta. Perhe valuu kotiin viiden ja kahdeksan välillä. Milloin siis olisi paras aika yhteiselle aterialle?

Mukavat kysymykset jatkuvat. Mikä on perheenne yhteinen harrastus? Nyt alan jo ahdistua. Mitä ihmettä me harrastamme yhdessä? Miksi tällaisilla kysymyksillä kiusataan vanhempia? Taas vetoan ajanpuutteeseen ja vastaan: Emme harrasta mitään yhdessä. Voi hyvät ihmiset, ihan kauhea perhe.

Kaikilla perheessä on omat juttunsa ja kiinnostuksen aiheet. Tämä on kyllä tärkeä kysymys ja tätä on syytä miettiä tarkemmin. Sitten keksin: UINTI. Tytöt ui ja me kannustamme ja tuemme. Tyttöjen mukaan liikaakin: Sun ei tarvii aina olla kommentoimassa MUN uintia, tää on MUN harrastus, ei sun. Yritän puolustella, että tästä on kyllä muodostunut väkisinkin perheen yhteinen harrastus, koska uinti hallitsee kaikkien elämää. Lomatkin pitää sunnitella kisojen mukaan. Siis yhteinen harrastus on sittenkin olemassa.

Vielä yksi haasteellinen kohta: Mikä on perheenne vahvuus? Siis perheen vahvuus. Kysyn tyttäreltä, mikä on meidän vahvuutemme? Urheilu, vastaa hän. Meidän vahvuutemme on urheilullisuus…  En oikein tiedä, mitä tästä ajatella. Kait se sitten loppujen lopuksi on hyvä juttu?