Puuvahat Helmi, Ebenpuu ja Kuusi Osmo Colorilta

Seinien värin valinta on ollut kaikkea muuta kuin helppoa, mutta loppujen lopuksi Osmo Colorin Helmi, Ebenpuu ja Kuusi puuvahat valikoituivat huvilan väritrioksi. Puuvaha Helmi on päävärinä, Ebenpuu keittiön tehostevärinä ja vaalea kuusi valottaa eteistä.

Kannatti todellakin käyttää aikaa värien valintaan, helppoa se ei ollut, mutta olen todella tyytyväinen kokonaisuuteen.

Miksi valitsin puuvahat?

Halusin huvilan seiniin materiaalin, joka on mahdollisimman luonnollinen ja jättää puun syyt ja kuvio näkyviin.

Puupinnan käsittelyvaihtoehtoja oli tarjolla useita. Kuultavia ja ohuita, puun luonnolliseksi jättäviä vaihtoehtoja etsiessäni, jätin maalit pois välittömästi. Lakkaa en myöskään miettinyt, sillä lakka jättää kalvon puun pintaan. Puuvahat ja suoja-aineet sen sijaan imeytyvät puuhun eikä niistä jää kalvoa pintaan.

Puuvahoja löysin kahdelta valmistajalta eli suomalainen Bloom ja saksalainen Osmo Color. Näistä kahdesta päädyin Osmo Colorin puuvahoihin, sillä Osmo Colorilla on erittäin laaja värivalikoima ja sävyjä on saatavilla sekä kevyitä että peittäviä. Ohessa linkki Osmo Colorin puuvahan värivaihtoehtoihin.

Huvilan katto on myös maalattu puuvaha Lumella. Lisää voit lukea tästä.

Puuvaha Helmi on sekoite ruskeaa ja harmaata

Rautakauppoja kierrellessäni huomasin, että Bauhausissa on pääkaupunkiseudun laajin Osmo Color -tuotevalikoima. Alunperin olin ajatellut makkareihin vaaleata harmaata Silkki -värisävyä, mutta loppujen lopuksi päädyin kuitenkin Helmi -sävyyn.

Helmi ei ole puhdas harmaa, vaan se on sekoitus ruskeaa ja harmaata, kuten alla olevassa kuvassa näkyy. Yllä on Helmi ja sen alla harmaa Kelo, joita testasin ennen päätöksen tekemistä.

Osmo Color Helmi ja Kelo puuvahat

Helmellä maalattiin kummatkin makuuhuoneet ja lisäksi olohuoneen toinen seinä. Ennen Helmellä maalaamista pohjustin seinät öljyvaha 1101:llä, joka on todella pahan hajuista litkua. Suosittelen hyvää ilmanvaihtoa, muuten voi saada melkoisen päänsäryn.

Osmo color puuvahat HelmiOsmo color puuvahat HelmiOsmo color puuvahat Helmi

Keittiön seinään valikoitui tumma Eebenpuu

Makuuhuoneiden ja olohuoneen seiniä maalatessani mietin kuumeisesti keittiön seinää. Kaapisto on vaalean harmaa, jonka vuoksi Helmellä maalattu seinä ja vaalean harmaa kaapisto olisi ollut pliisu.

Keittiön tehosteseinää varten ostin kaksi tumminta Osmo Colorin vahapurkkia eli Ebenpuun ja Tervan. Terva on sävyltään lähes musta, kun taas Evenpuussa on ruskeaa väriä mukana.

 

Osmo color puuvahat EbenpuuOsmo color puuvahat EbenpuuKannattaa testata värejä maalattavaan pintaan ennen päätöksen tekoa. Värit näyttävät eri puulajeilla ja valoissa erilaiselta kuin rautakaupan mallipaloissa. Maalasin kumpaakin sävyä keittiön seinään ja Ebenpuu näytti omaan silmään ehdottomasti paremmalta.

 

Eteisessä on kuultavan vaalea Kuusi

Eteisen värin valinta oli loppujen lopuksi aika helppo. Eteiseen halusin kuultavan vaalean sävyn ja Kuusi oli kumpaakin.

Osmo color puuvahat Kuusi

Nyt on seinät maalattu (paitsi kylppärissä vielä yksi pätkä odottaa vahaa) ja olen todella tyytyväinen lopputulokseen.

Jos tarvitset Tervan tai Kelon sävyistä puuvahaa, minulla on pari 0,375 desin purkkia myynnissä 15 euroa purkki (avattu kerran ja suljettu hyvin, maalattu laudanpätkä malliksi).

Talvea odotellen,

Minna ❤️

 

 

 

 

Karkalin luonnonpuisto Lohjalla

Karkalin luonnonpuisto Lohjalla on poikkeus luonnonpuistojen joukossa, sillä se on avoin yleisölle. Yleensä luonnonpuistot ovat suljettuja yleisöltä, sillä luonnonpuistojen suojelu on tiukempaa kuin kansallispuistojen.

Karkali nature park

The Karkali nature park is one of the finest grove areas in Southern Finland. Its landscape has a unique touch to it in the spring, summer and autumn. The glow of white windflowers in the spring is amazing and the fall colors of the trees during the autumn are radiant (www.visitlohja.fi).

Karkali luonnonpuisto, Karkali nature park

Luonnonpuisto on luonnontilainen

Luonnonpuisto on pyhitetty suojelulle ja tieteelliselle tutkimukselle (voit halutessasi lukea lisää TÄÄLTÄ). Luonnonpuistossa metsät pidetään luonnontilaisina, jotta luonnon muutoksia pystytään seuraamaan ja mm. kaatuneiden puiden annetaan maatua paikoillaan.

Vain muutamassa luonnonpuistossa Karkalin lisäksi on mahdollista kulkea merkittyjä reittejä pitkin. Muita yleisölle avoinna olevia luonnonpuistoja ovat KevoKoivusuoMallaPaljakkaSalamanperäSompi ja Vaskijärvi.

luonnontilainen metsäLuonnontilainen metsä

Lohjan luonnosta

Lohja on viimeisten kahden vuoden aikana tullut tutuksi mökkiprojektin puitteissa. Täytyy myöntää, että olen rakastunut Lohjan upeaan luontoon. Luonto on runsas ja monipuolinen suotuisan ilmaston, kalkkipitoisen ja rehevän maaperän sekä pitkän kasvukauden ansiosta.

Karkalissa kasvaa Suomessa harvinaiset jalavalajit, kynä – ja vuorijalava sekä  niinipuu eli metsälehmus, josta tehtiin aikoinaan purjelaivan köysiä. Alla olevissa kuvissa ei näitä puita kuitenkaa taida olla…

Syksyinen ruska, Karkali luonnonpuistoKarkali luonnonpuisto, Karkali nature park

Upean väriloiston lisäksi näin Karkalissa myös kolme korppia, joista yksi ajoi takaa haukkaa. Valitettavasti kamerassa oli liian lyhyt putki paikoillaan ja kuva linnuista jäi ottamatta. Korppi on Luontoportin mukaan Suomessa runsaslukuinen, mutta itse näin tämän linnun elävänä nyt ensimmäistä kertaa. Ensi kerralla olen varustautunut korpin tapaamiseen paremmin.

Karkalissa on ollut asutusta

Karkalin niemessä on ollut asutusta 1500-luvulta lähtien ja siellä on sijainnut kolme torppaa. Luonnon säilymisen kannalta tärkeää aikaa oli, kun arkkipiispa Gustaf Johanssonilla oli kesänviettopaikka Karkalissa.  Asunnoista on jäljellä vähän ja mm. arkkipiispan kesänviettopaikalla on nykyään aukea, jossa sijaitsee pari pöytää eväiden syömistä varten.

Alla olevien kuvien varrella asutusta ei ole ollut, nämä kuvat lähinnä niiden erilaisuuden vuoksi.

Pähinäpensaslehto, Karkali luonnonpuistoKuusimetsä luonnontilassa, Karkali luonnonpuisto

Karkalin luontopuolut

Karkalin luonnonpuistoon pääsee tutustumaan joko 2 km:n pitkää Hanski-Hakin luontopolkua tai niemen kärkeen asti kulkevaa 6 km:n polkua pitkin. Lyhyemmän reitin varrella on luontotauluja, jotka kertovat Karkalin luonnon monimuotoisuudesta.

Pidemmän reitin varrella niemen kärjessä on melko vaikea kulkuinen polku (kiviä ja epätasaista maata), joten kannattaa varata hyvät ja tukevat jalkineet mukaan. Hai-saappailla kulku oli melkoisen epävarmaa, en suosittele.

Pähkinäpensaslehto, Karkali luonnonpuistoPähinäpensaslehto, Karkali luonnonpuistoKuusimetsä, Karkali luonnonpuisto

Keväällä tulen ehdottomasti kuvaamaan vuokkojen väriloistoa.

Syksyn tunnelmiin,

Minna ❤️

Katon maalausta ja värikokeiluja Glass Housessa

Värikokeiluja ja katon maalausta on nyt meneillään Glass House -projektissa. Projekti on parisen viikkoa jäljessä aikataulusta, suurimpana hidasteena on ollut sähköjen veto kattorakenteisiin. Tiistaina Mikko-sähkäri sai kuitenkin sähköjohdot asennettua ja kattopaneelien asennus alkoi. Viikonloppuun mennessä kaikki muut katot olivat valmiit paitsi eteisen ja saunaosaston.

Esivalmistelut katon maalausta varten

Hetki ennen maalausurakan aloittamista:

Värikokeiluja ja katon maalaustaVärikokeiluja ja katon maalausta

Katon rajaan kiinnitettiin teipillä varustettu suojamuovi suojaamaan seiniä roiskeilta. Kannattaa muuten painaa teippi kunnolla kiinni seinään ettei maali pääse valumaan teipin alle (kuten kävi meille taas kerran!).

Kun suojamuovi oli kiinnitetty, harjasimme katon lattiaharjalla puhtaaksi. Lisäksi pyyhimme paneeleissa näkyneet likaiset sormenjäljet pois tärpätillä. Osmo Colorin puuvaha – työohjeessa suositellaan puhtaan puupinnan hiontaa, jotta vaha levittyy ja imeytyy tasaisesti puuhun. Hionta jätettiin tällä kertaa kuitenkin tekemättä.

Värin valinta kattoon

Olen viimeisten viikkojen aikana miettinyt mökin värisävyjä. Ei ole muuten ollut mitenkään helppoa päättää mitä värejä huvilaan pitäisi valita.  Tähän mennessä nimittäin kaikissa aikaisemmissa projekteissani on yleensä ollut lattia valmiina ja kattokin on ollut itsestään selvyys: valkoinen / vaalea väritys.

Värikokeiluja ja katon maalausta

Tein tällä kertaa todella radikaalin päätöksen ;) ja valitsin valkoisen Osmo Colorin puuvahan (Lumi 3188) ja kaksi käsittelykertaa, jolloin pinnasta tulee peittävä. Lumi on silkinhimmeä eli se kiiltää jonkin verran.

Värikokeiluja ja katon maalausta

Katon maalaus

Ennen maalausurakan aloittamista suosittelen valmistajan maalausvideon katsomista tai ainakin työohjeeseen tutustumista.

Vahojen kanssa on hyvin työskentelyaikaa, mutta tasaisen lopputuloksen vuoksi suositellaan pienen alueen ja muutaman laudan käsittelyä kerrallaan. Lisäksi läpikuultavalle värikäsittelylle suositellaan ensin puupinnan pohjustamista, jotta väri imeytyy tasaisesti pinnalle.

Pohjustaminen tapahtuu käsittelemällä puupinnat värittömällä öljyvahalla (1101)  ja vahan kuivuttua pinnan hiontaa. Koska katto maalattiin kahteen kertaan, pohjustusta ei tarvittu.

Ensimmäisellä maalauskerralla paneelien välit ja päät maalattiin pensselillä, jotta väri saatiin levitettyä hyvin pieniin rakoihin ja seinän reunaan. Muuten vahan levittämiseen voi käyttää mikrokuitutelaa tai hyvälaatuista luonnonharjasiveltimellä, sientä tai puuvahausliinaa pinnan koosta ja lopputuloksesta riippuen. Itse käytin mikrokuitutelaa.

Urakoitsijalta lainatun työskentelytason avulla maalaus pensselillä ja telalla sujui joutuisasti, toisella kerralla maalasin katon lattialta käsin jatkovarrella. Varrella maalatessa on helpompi huomata mahdolliset virheet ja korjata ne välittömästi.

Tässä kuvasarjassa on makuuhuoneen kattopaneelit maalattu ensin yhden ja sitten seuraavana päivänä toisen kerran. Ero peittävyydessä on huomattava.

Osmo Color puuvaha valkoinenOsmo Color puuvaha valkoinen

Värikokeiluja

Kiinnostuin Osmo Colorin tuotteista niiden ekologisuuden ja runsaan värivalikoiman vuoksi.

Katon maalaukseen käytin valkoista puuvahaa. Lattialle Osmo Colorilla on neljä eri vaihtoehtoa: öljyvaha, värillinen öljyvaha, öljypetsi ja puulipeä. Näistä päädyin kokeilemaan öljypetsiä.  Öljypetsi viimeistellään öljyvahalla ja voit halutessasi lukea lisää petsin käytöstä tästä.

Ostin kaksi eri väriä eli Piki ja Tupakka. Piki on mäntylaudalla erittäin tumma, lähes musta eli omaan makuun liian tumma. Tupakka ei täytä samalla tavalla puunsyitä kuin Piki ja tällä hetkellä mietin sen käyttöä huvilan lattioihin. Vielä en ole ihan varma, mutta tupakka on melkoisen vahvoilla. Päätän sävyn sen jälkeen, kun seinät on käsitelty.

Osmo Color öljypetsi Tupakka ja PikiKirjoitin Väliseinien pystytys huvilalla postauksessa ajatuksesta sävyttää makuuhuoneen seinistä yksi samalla värillä millä huvila on maalattu ulkoa (Karhu). Nyt kuitenkin ajatus on haudattu ja seiniin tulee Osmo Colorin puuvaha Helmi (kuvassa ylin lauta). Jotta väristä tulee läpikuultava puu pohjustetaan värittömällä öljyvahalla.

fullsizeoutput_492-146865201-1537635138702.jpeg

Eteiseen olen miettinyt harmaan väristä Keloa (kuvassa alin lauta) ja mahdollisesti vaaleaa lattiaa. Mutta saa nähdä mikä sinne sitten loppujen lopuksi tulee valittua.

Mielenkiintoinen vaihe on meneillään ja mielenkiinnolla odotan, että värit ovat paikoillaan 😊

Syksyä odottaen,

Minna

IMG_2073

 

 

 

 

 

 

 

Väliseinien pystytys huvilalla

Väliseinien pystytys huvilalla on ollut meneillään viime ja tällä viikolla. Aikaa rakentamisen aloittamisesta on kulunut yhdeksän viikkoa ja elokuun viimeisellä viikolla eli nyt tällä viikolla huvilan pitäisi olla valmis. Aikataulu on nyt sitten loppumetreillä sen verran tiukka, että luultavasti urakka on valmis vasta ensi viikolla.

Väliseinien pystytys

Makuuhuoneiden välissä oleva seinä on jäykistävä väliseinä eli hirsiseinän viereen on sisäpuolelle asennettu palkki, joka jäykistää rakennetta.

Kaikkien väliseinien materiaalina on kipsilevy, jonka päälle asennetaan puupaneeli. Tosin eteisessä puupaneeli on asennettu suoraan runkoon. Väliin tulee lämpöeristeeksi villaa.

Väliseinien pystytys

Huvilassa on kolme sektoria

Huvilassa on kolme sektoria: makuutilat, oleskelutila ja keittiö sekä saunaosasto.

Pohjapiirros, Glass House

P.S. Julkaisin oheisen sisustussuunnitelman keväällä blogissani, halutessasi voit lukea siitä lisää täältä.

Saunaosasto

Saunaosaston väliseinä on yhteinen keittiön kanssa.

Sauna ja kylpyhuone sijaitsevat huvilan pohjoispäädyssä yllä olevan pohjapiirroksen mukaisesti. Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, kylpyhuone (kuvassa keskellä) ei ole järin suuri. Lattian laskennallinen pinta-ala on 4 metriä ja tilaan pitää mahtua suihku, pyykinpesukone, pesuallas ja wc-istuin. Lisäksi kissojen wc vaati myös pienen tilan, mutta ehkäpä kissojen wc sijaitseekin  saunassa.

Väliseinien pysytys

Makuuhuoneet

Makuuhuoneissa sijaitsevat hirsiseinät ovat ehtineet tummua, koska ne olivat lähes 1,5 kuukautta alttiina auringonpaisteelle. Koska ne ovat jo valmiiksi muita seiniä tummempia,  päätin että hirsiseinät kuultomaalataan samalla sävyllä jolla talo suojataan ulkopuolelta (Valtti color Karhu). Näin ulkoseinä jatkuu lasiseinän läpi makuuhuoneeseen. Muut väliseinät maalataan kuultavalla vaalealla värillä tai jopa värittömällä suoja-aineella (riippuu tietysti paneelin laadusta eli miten oksaista se on).

Väliseinien pysytys

Alla on pari kuvaa Mikkelin asuntomessuilla esitellyn Waven makuuhuoneesta sekä saunasta, jossa seinät sekä sisällä että ulkona on maalattu samalla värisävyllä.

Kuvat on peräisin asuntomessut.fi sivustolta, Waveen voi lähemmin tutustua täällä.

Wave Mikkeli

Olohuone

Olohuoneen väliseinä oli pari päivää sitten melkein valmis. Olin ajatellut kuultovalkaista seinät, mutta paneeli on todella oksaista ja näyttää tilkkutäkiltä. Luultavasti seinät täytyy maalata / käsitellä jollakin tummalla värillä. Ainakin vaaleana tämä seinä näyttää huonolta.

Väliseinä

Lähetin paneelista reklamaation Kontiolle, sillä mielestäni sieltä on lähetetty halpaa kakkoslaatua. Saa nähdä mitä sieltä vastataan.

Odotan todella innokkaasti päivää, jolloin pääsen ensimmäisen kerran nukkumaan huvilalle. Viikonloppunakin oli todella rauhallista, kuului vain lintujen ääniä ja sateen ropinaa katolle.

Alla olevassa kuvassa istun makuuhuoneen lattialla ja fiilisten miltä tuntuu aamulla herätä ja katsella ulos ikkunasta.

IMG_2017

Tryffelitammi

Tryffelitammi tarttui kissojen Latzin hakureissulla mukaan Honkkarista viime viikonloppuna. Nyt tryffelitammi on istutettu mökille ja ehkä (jos on hyvä tuuri) kuuden vuoden kuluttua meillä on puu, joka tuottaa tryffeleitä.

Tryffelitammi, Lohja Lohjanjärvi

Tryffelin maku lumoaa

Rakastan tryffelirisottoa ja onneksi Suomessa tryffelin käyttö ravintoloissa on lisääntynyt, joten tryffelin vuoksi ei enää tarvitse matkustaa Ranskaan tai Italiaan.

Tryffeleiden tarhaus on ensimmäisenä aloitettu Ranskassa ja Italiassa, myöhemmin mm. Espanjassa, Ruotsissa ja Tanskassakin.  Suomessa ensimmäiset tryffelitarhat perustettiin vuonna 2006 Juvalle, Rantasalmelle ja Mikkeliin. Nyt niistä saadaan jo erinomaista satoa. Voit lukea oheisesta linkistä mm. Tertin kartanon tryffelin kasvatuksesta Mikkelissä.

Tryffelilajeja on lukuisia ja ne jaetaan valkoisiin ja mustiin sieniin. Valkoisen tryffelin viljely ei onnistu ja sitä saadaan vain luonnosta. Yleensä tryffeleitä etsitään tehtävään koulutettujen koirien avulla. Sen sijaan mustan tryffelin viljely on jo varsin tavallista ja sieniä osataan kerätä niitä varten istutettujen puiden juurakosta.

Yleensä tryffelin kasvatusta varten perustetaan alue, jolle istutetaan 2000 pähkinäpensasta hehtaarille. Myöhemmin pensaiden määrää karsitaan, mutta tuolloinkin hehtaarilla tulee olla 1000 pensasta! Voit lukea tryffelin kasvatuksesta lisää täältä.

Haave omasta tryffelipuusta on itänyt jo useamman vuoden ajan. Nyt kun tryffelitammi sattumalta tuli vastaan Honkkarissa, innostuin ihan suunnattomasti. Puu lähti mukaan sen enempää miettimättä. Ehkä hankin sen seuraksi vielä pähkinäpensaan, jotta todennäköisyys tryffelien löytymiseen kasvaa :)

Mikä tryffelitammi on?

Tryffelitammi (oma taimi on Quercus robus (tammi) ja Tubes aestivum (mustatryffeli)) on puu, jonka juureen on ympätty tryffelisienen rihmastoa.

Tryffelit ovat mykorritsasieniä, jotka elävät symbioosissa eri puiden, kuten tammen ja pähkinäpuun, juuriston kanssa. Tryffelisienen rihmasto ympätään kasvin juureen. Suomessa tryffelisientä on onnistuttu ymppäämään pähkinäpensaan ja tammen lisäksi myös kuusen ja männyn juureen.

Tryffelitaimen kasvatus

Ohessa on Puut taimitarhan ohje tryffelitaimen istuttamiseen, jota pääosin noudatin taimea istuttaessani.

    1. Tarkista taimien kosteus ja kastele tarvittaessa.
    2. Valitse kasvupaikaksi alue, jossa lähistöllä ei ole muita luonnonpuita (kilpailevat sienirihmastot). Omenapuu sopii hyvin tryffelitammen läheisyyteen.
    3. Valitse kasvupaikaksi rinne, jossa vallitsevat ilmansuunnat ovat kaakko-lounassuuntaa. Omalla tontilla kasvatusmahdollisuuksia on sen verran vähän, että istutin taimen  rinteeseen lounas-luodesuuntaan
    4. Muokkaa maata noin 40 cm syvyyteen ja lisää samalla kalkkia n. 2 kg/m2 (mustatryffeli) tai n. 0,5 kg/m2 (kalkkitryffeli). Koska itselläni on mustatryffeli, lisäsin kalkkia 2 kg/m2.
    5. Kaiva taimelle istutuskuoppa ja aseta taimi kuoppaan 3-4 cm paakun pintaa syvemmälle. Täytä maa taimipaakun ympärillä ja tiivistä kevyesti. Auringonpaahteessa istuttamista ei suositella, paras ajankohta on poutapilvinen päivä tai jopa lähestyvä sade.
    6. Kastele istutuksen jälkeen. Huolehdi riittävästä kosteudesta alkukesän ajan.
    7. Älä lisää mitään lannoitteita, sillä sieni ruokkii puuta ja puu vastavuoroisesti sientä.
    8. Taimen lähiympäristö suositellaan pidettäväksi paljaana. Toinen vaihtoehto on lisätä taimen ympärille 10-15 cm paksuinen katekerros. Katteen joukkoon on hyvä lisätä kalkkia, jotta se ei maatuessaan hapata pintamaata.
    9. Suojaa taimet jäniksiltä, peuroilta, hirviltä ja myyriltä.
    10. Poista rikkakasvit ja heinät taimien ympäriltä säännöllisesti.
    11. Tulevina vuosina muokkaa pintamaata keväisin noin 10-15 cm syvyydeltä, jotta maan kuohkeus säilyy.
    12. Kastelu on tärkeää. Tryffeli ei kuitenkaan siedä seisovaa vettä tai tiivistä kasvualustaa.
    13. Tryffeleitä saattaa ilmestyä n. 6 vuoden kuluttua istutuksesta. Ne kasvavat noin 5-30 cm. maanpinnan alla.

Tryffelitammi, Lohja Lohjanjärvi

Taimi on istutettu rinteeseen lounas-kaakkosuunnassa. Maa on kalkittu hyvin ja taimen juurelle on levitetty 10-15 cm kuorikatetta, joka on kalkittu.

Tryffelitammi, Lohja Lohjanjärvi

Taimen ympärillä on verkko suojaamassa tainta ainakin pupuilta.

Nyt sitten jännityksellä seuraan selviääkö taimi tulevasta talvesta (toivottavasti on leuto talvi) ja tuleeko niitä tryffeleitä jonakin päivänä joskus 5-10 vuoden kuluttua. Sillä välin ehdin kouluttaa Hemmosta tryffelinmetsästyskissan.

Hemmo tryffelinmetsästyskissa

Tryffelitammen kasvatus ei ole hätäisen ihmisen, joka tosin olen, harrastus. Mutta mielikuva omasta tryffelisadosta on sen verran voimakas, että jaksan kyllä odottaa.